exove, Author at Ilmarinen Toimitilat

Arto Rastas mietti henkilöstöravintolan uusiksi – myös korkealaatuista ruokaa voi saada edullisesti

08.04.2023

Toimitilan valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten palvelut, sijainti ja tilojen muunneltavuus. Palveluiden määrään ja laatuun on viime vuosina panostettu, mutta erityisesti yhden tekijän painoarvo on kasvanut – toimitilan oman ravintolan.

Henkilöstöravintolaa on tyypillisesti kutsuttu henkilöstöruokalaksi. Se on sana, joka ei herauta vettä kielelle tai luo mielikuvia korkealaatuisista makuelämyksistä. Päinvastoin, se tuo monelle mieleen mauttoman, vetisen ja ”määrä korvaa laadun” -tyyppisen pikasyöttölän.

Tämä oli lähtökohta, kun keittiömestari-ravintoloitsija Arto Rastas lähti kehittämään omaa henkilöstöravintolakonseptiaan. Rastas on tunnettu ruokavaikuttaja, luennoitsija ja kouluttaja. Hän pyörittää mm. Helsingin Penelope ja Bardot sekä Tampereen Dining26 ja Periscope -ravintoloita – eli paikkoja, jotka ovat tunnettuja korkeasta laadustaan.

Arto Rastas

Edullinen hinta ei sulje pois hyviä raaka-aineita

Myös catering-ravintoloita omistavalle Rastaalle henkilöstöravintola oli uusi aluevaltaus.

”Tartuin haasteeseen käsityöammattilaisen kunnianhimolla. Halusin tuoda korkealaatuisen ruuan myös henkilöstöravintolaan, tietysti ravintolatyypin reunaehdot huomioon ottaen. Mutta käsityöammatissa onkin kyse siitä, että luottaa omaan ammattitaitoon, vaikutuksen tekemiseen ja korkealaatuisiin raaka-aineisiin – sekä pystyy innovoimaan”, kertoo Rastas.

Yksi henkilöstöravintolan reunaehdoista on annoksen hinta, joka ei voi olla samaa tasoa kuin gourmet-ravintolassa. Edullinen hinta ei kuitenkaan sulje pois tuoreita raaka-aineita ja herkullista ruokaa.

Parempaa laatua ja vähemmän hävikkiä

”Henkilöstöravintolassa on perinteisesti ollut ruokala-tyyppisesti erittäin laaja tarjonta, iso määrä ruokalajeja joka kattauksella. Tämä tuottaa väkisinkin hävikkiä, eikä jokaiseen ruokalajiin pysty panostamaan samalla tavalla. Me ajattelimme asian toisin: tarjoamme vain kaksi pääruokaa, eli yhden liha- tai kalavaihtoehdon ja yhden vegetaarisen vaihtoehdon”, jatkaa Rastas.

”Kun ruokalajeja on vähän, pystymme hankkimaan aina laadukkaat ja tuoreet raaka-aineet, sekä pystymme miettimään tarkasti jokaisen annoksen kaikki yksityiskohdat. Huomattava säästö syntyy myös siitä, että meillä on hävikkiä todella vähän. Tämä tekee toiminnastamme myös erittäin vastuullista.”

Usko asiaan ja hyvät perustelut auttavat uuden luomisessa

Uudenlainen ajattelutapa herättää helposti myös vastustusta.

”Aina kun keksitään uutta tai rikotaan totuttua käyttäytymiskaavaa, se tuppaa herättämään vastarintaa. Mutta kun ei tee muutosta vain muutoksen vuoksi, vaan perustelee huolella miksi muutos kannattaa tehdä, on asiat helpompi saada läpi”, sanoo Rastas.

Rastaan luoma henkilöstöravintolakonsepti sai nimekseen Xaviér. Se ei ole oikea henkilö tai esikuva, vaan symboli konstailemattomalle sekä äärimmäisen laadukkaista ja lähellä kasvatetuista raaka-aineista valmistetulle ruualle. Vaikka Xaviér luottaa lähiruokaan, se seuraa ruokamaailman trendejä silmä kovana ja poimii sieltä parhaat palat.

Konseptin sisäänajo koronapandemian aikaan

Xavier starttasi Lepakkona tunnetussa eli Porkkalankatu 1:ssä sijaitsevassa toimistokiinteistössä haastavaan aikaan – juuri kun korona-epidemia iski päälle.

”Jälkeenpäin voi todeta, että vaikka ajankohta uuden ajoitukselle oli pahin mahdollinen, hiljainen aika antoi meille mahdollisuuden testata konseptia ja treenata Xaviér toimivaksi kokonaisuudeksi”, sanoo Rastas.

Xaviér-konseptin mukainen henkilöstöravintola toimii Lepakon lisäksi Mikonkatu 9:ssä sijaitsevassa Epicenterissä. Molemmat kohteet omistaa Ilmarinen.

Ravintoloiden saama huima suosio herättää kysymyksen, leviääkö konsepti myös muualle.

”Minulla ei ole ihan vielä suunnitelmia laajentaa Xaviéria, mutta valmiudet siihen on olemassa. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan”, sanoo Rastas.

Mökille Kluuviin – Helsingin Keskuskadun ensimmäinen rakennus oli kesähuvila

31.01.2023

Yksi Helsingin ydinkeskustan paraatikaduista ja näyttävimmistä toimistoympäristöistä, Keskuskatu, on ollut vuosien saatossa monien mullistusten kohteena. Sen tarina alkaa perisuomalaisesta maisemasta – suosta.

Keskuskadun ympäristö Kluuvinlahti oli vielä 1800-luvun alussa vesijättömaata, joka rantatörmällä sijaitsi porvareiden peltoja. Nykyisen Keskuskadun kohdalla oli tiettävästi vain yksi rakennus, kauppaneuvos Adolf Fredrik Gebauerin kesähuvila. Huvilalleen Gebauer matkasi Aleksanterinkadulla sijainneesta kodistaan, jonka hän oli rakennuttanut vuonna 1814 ranskalaisen barokkityylin mukaisesti. Rakennus on vieläkin samalla paikalla – se tunnetaan nykyisin nimellä Balderin Sali.

Keisarillinen määräys Kluuvin rakentamisesta

Kluuvin alueen kehittäminen alkoi, kun keisarillinen käskykirje määräsi Helsingin asemakaavan laajennettavaksi Kluuvinlahdelle. Alue oli määrä kaavoittaa asuintonteiksi ja istutuksiksi.

C.W. Gyldén laati vuonna 1836 ensimmäisen suunnitelman Kluuvinlahden kaavoittamiseksi. Suunnitelmaan sisältyi viisi korttelia ja uusi pohjois-etelä-suuntainen katu. Tämä Keskuskadun edeltäjä sai nimekseen Hagasunds Gatan. Hagasund eli Hakasalmi oli Kluuvinlahden ja Töölönlahden välinen salmi, joka täytettiin 1860-luvulla ratapiha-alueeksi. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Hagasunds Gatan ulottui Aleksanterinkadulta aina Vilhonkadulle saakka, mutta rautatieaseman ja Rautatientorin valmistumisen jälkeen enää Kaivokadulle.

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo 1890-luku

Kadun nimi jatkuvassa muutoksessa

Kadun nimi jatkoi muuttumistaan: 1866 sen suomenkieliseksi nimeksi tuli Haakasunninkatu, 1880-luvulla Hagasundinkatu ja 1909 nimeksi virallistettiin Hakasalmenkatu. Vielä 1900-luvun alussa sitä pidettiin mitättömänä pikkukatuna, vastakohtana esimerkiksi komeiden rakennusten komistamalle Erottajan aukiolle, johon tiivistyi Helsingin orastava suurkaupunkivaikutelma ja ”San Franciscoon ja Torinoon verrattavat näkymät”.

Kiistaa kadun sijainnista

Uusi Keskuskatu-hanke syntyi osana mm. arkkitehti Eliel Saarisen suurkaupunkivisioita 1910- ja 20-luvuilla. Keskuskatuyhtiö Ab Centralgatan Oy:n perustajajäsenet insinööri Allan Hjelt ja Eliel Saarinen ajoivat kokonaan uuden kadun avaamista Pohjoisesplanadilta Aleksanterinkadulle, ja uusi väylä saikin kaupunginvaltuustolta hyväksynnän vuonna 1917 – vaikka valtuusto totesikin suoran linjan Hakasalmenkadun jatkeena olevan parempi liikenteen kannalta. Kaupunki ja keskuskatuyhtiö aloittivatkin neuvottelut vuonna 1919, ja Stockmann Ab:n liityttyä mukaan neuvotteluihin ja lopulta ostettua koko keskuskatuyhtiön, katu päätettiin rakentaa Hakasalmenkadun linjan jatkeeksi.

Grünberg, Constantin, valokuvaaja 1947–1949, Helsingin kaupunginmuseo

Keskuskadusta Helsingin keskustan kiteymä

Lopulta kadun nimeksi vaihtui Keskuskatu vuonna 1928 Stockmannin ehdotuksesta ja uuden tavaratalon myötä. 1930-luvulle tultaessa katu oli tavallaan muotoutunut valmiiksi; entisestä vesijättömaasta ja pikkukadusta oli kuoriutunut elämää sykkivä vilkas ja urbaani katu. Arkkitehti Alvar Aalto kirjoitti vuonna 1955 Rautatalon esittelyn yhteydessä, että Keskuskatu on Helsingin keskustan kiteymä. Siis keskustan keskusta.

Keskuskatu 7:stä kaupunkikuvan eheyttäjä

Yksi merkkipaalu kadun historiassa toteutui, kun Keskuskatu 7:n kiinteistö valmistui vuonna 1969. Rakennuksen suunnitellut arkkitehti Heikki Castrén totesi rakennuksen roolin olevan ”umpikorttelirakennus, joka täyttää paikkaansa kaupunkikuvaa eheyttävällä tavalla”.

Rakennus suunniteltiin niin, että sen alaosa jäi jalankulkijoille avoimeksi Keskuskadun puolelta. Mielenkiintoinen lisä oli Keskuskadun ajoluiskalta käynti amerikkalaishenkiseen Drive-In Autobankiin. Nykyisen ulkomuotonsa rakennus sai vuonna 1997, kun lasikattoinen kahvila- ja myymälätila yhdyskäytävineen myymälän sisäosiin valmistui.

Poikkeuksellisen valoisa toimistorakennus

Keskuskatu 7:stä on tullut yksi ydinkeskustan halutuimmista toimitilakohteista.

”Keskeisempää paikkaa ei Helsingissä ei yksinkertaisesti ole”, sanoo kiinteistöä hallinnoivan Ilmarisen asiakkuuspäällikkö Annamari Rauta-Ohenoja. ”Sijainti rautatieaseman, Rautatientorin, metron ja raitiovaunuliikenteen solmukohdassa takaa sen, että paikalle pääsee millä tahansa liikennevälineellä – luonnollisesti myös omalla autolla”.

Talo on myös poikkeuksellisen valoisa. ”Ulkoapäin katsoen asiaa ei heti huomaa, mutta rakennuksessa on valtavasti ikkunapinta-alaa. Tämä luo todella valoisan ja viihtyisän työympäristön – ja loistavat näkymät ydinkeskustan parhaille paikoille”, jatkaa Rauta-Ohenoja.

Kirjoituksen lähteenä on käytetty teosta ”Keskuskadun historian selvitys” (arkkitehtiryhmä Forma Urbis / Helsingin kaupungin suunnitteluvirasto, 2003)

Historia Kiinteistöt

Kuinka perhosesta tuli lepakko – ja rockkulttuurin kotiluolasta moderni toimistorakennus

22.11.2022

Tiedätkö, miksi Porkkalankatu 1:ssä sijaitsevaa toimistorakennusta kutsutaan Lepakoksi?

Helsingin Ruoholahdessa sijainnut alkuperäinen Lepakko eli Lepakkoluola valmistui vuonna 1940 Suomen Väri- ja Vernissatehdas Oy:n varastoksi.

Suomen Väri- ja Vernissatehdas Oy oli aikanaan iso teollisuusyritys, Suomen toiseksi suurin maalitehdas Tikkurilan Värin jälkeen. Lepakkoluolan nimi tuli yrityksen perhoskuvioisesta logosta, joka oli maalattu rakennuksen seinään. Suomen televisiossa pyöri syyskuusta 1966 elokuuhun 1967 suosittu Batman Tv-sarja, joten yrityksen logo yhdistyi sarjan lepakkoviittaan. Jotain aikakauden hengestä kertoo se, että television uusi ohjelmaneuvosto kielsi Batman-sarjan liian väkivaltaisena, vaikka kyseessä oli camp-huumorin sävyttämä komedia. Perhosesta tuli kuitenkin lepakko, ja syntyi lempinimi Lepakkoluola.

Sadan markan vuosivuokra

Suomen Väri- ja Vernissatehdas Oy siirsi kaikki toimintonsa Korsoon 1967, ja rakennus jäi tyhjilleen. Siitä tuli asunnottomien alkoholistien hätämajoitustila, ja tämän toiminnon siirryttyä Kyläsaareen vuonna 1979, valtasi Helsingin elävän musiikin yhdistys eli ELMU rakennuksen. Kaupunki kuitenkin hyväksyi uudet tulijat ja vuokrasi kiinteistön ELMU:lle sadan markan vuosivuokralla. Samalla Lepakkoluola lyheni muotoon Lepakko.

Merkittävä kulttuurikeskus

Lepakosta kasvoi 1980-luvulla yksi Helsingin ja ehkä koko Suomen merkittävimmistä kulttuurikeskuksista. Siellä aloitti toimintansa mm. Suomen ensimmäinen kaupallinen radioasema Radio City ja rocklehti Rumba. Paikan monipuolisuudesta kertoo se, että samassa tilassa toimivat niin teatteri Viirus, Aira Samulinin tanssikoulu, autokorjaamo, puulämmitteinen sauna kuin moottoripyöräjengejä. Ilmeisesti sulassa sovussa.

Erityisesti Lepakko tunnettiin kuitenkin rockmusiikin mekkana; bändien harjoittelupaikkana, ponnahduslautana ja esiintymistilana. Talon Kellarissa treenasi parhaimmillaan kolmisenkymmentä yhtyettä, muun muassa moni ajan suosituimmista bändeistä, kuten Smack, Lama, Nights of Iguana, Waltari ja Sielun Veljet.

Red Hot Chili Peppers yllätyskeikalla

Kun Ruoholahden alueen kaavoitustyö käynnistyi 1980-luvun lopulla, alkoi Lepakon loppu. Talo purettiin marraskuussa 1999 ja ELMU muutti Hietalahteen. Ennen purkamista talossa vietettiin kahden viikon mittaiset läksiäisfestivaalit. Viimeinen ulkomainen bändivieras oli samaan aikaan Helsingissä konsertoinut ja Lepakossa yllätyskeikan vetänyt Red Hot Chili Peppers.

Nokia rakennutti Lepakon tontille huippumodernin toimistotalon vuonna 2002, mutta yritys ei ottanut sitä koskaan käyttöönsä. Nykyisin useiden yritysten kansoittamasta ja yhdestä Helsingin arvostetuimmista toimistorakennuksista käytetään edelleenkin nimitystä Lepakko.

Joonas Arnberg

Moderni ja valoisa toimistorakennus

”Alkuperäisestä Lepakosta muistuttaa vain sijainti ja Lepakon aukion lasivitriinissä sijaitseva Jouni Kuusimäen lepakkoveistos – muuten rakennus on kuin edeltäjänsä vastakohta”, kertoo talon vuokraustoimintaa hallinnoiva account manager Joonas Arnberg Ilmariselta.

”Kuusikerroksinen talo on erittäin valoisa ja siinä on poikkeuksellisen korkeat kerrosalat. Tilojen tekniikka vastaa täydellisesti tämän päivän vaatimuksia, myös ulkokuoren osalta: talossa on myös kaksoisjulkisivu, joten Porkkalankadun ja Länsiväylän liikennemelu ei kantaudu sisätiloihin”, jatkaa Arnberg.

”Rakennuksessa on panostettu myös uusiutuvaan energiaan – sen katolla on pääkaupunkiseudun suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala”, summaa Arnberg.

Lepakko on siis silkkaa valoa, iloa ja aurinkoa.

Historia Kiinteistöt

Helsingin ilmeen mullistanut rakennus kokee renessanssin – ja palaa maamme uljaimmaksi toimistopalatsiksi

27.09.2022

Aleksanterinkatu 13 on olennainen osa Suomen teollista ja kaupallista historiaa. Selim. A. Lindqvistin ja Elia Heikelin suunnittelema rakennus oli valmistuessaan vuonna 1900 monellakin tapaa vallankumouksellinen. Kiinteistö oli maamme ensimmäinen puhdas liiketalo, jossa ei ollut yhtään asuinhuoneistoa. Rakennuksen julkisivut ja runko oli erotettu toisistaan, ja ainoat kantavat osat olivat julkisivujen tiilipilarit, sisätilojen taotut valurautapylväät ja sisäpihan tiilipilarit – eli pohjaratkaisu oli jo tuolloin täysin muunneltava.

Nyt kiinteistölle tehdään täydellinen remontti, ja mm. Aleksi 13 -tavaratalosta aiemmin tunnettu rakennus palautuu liike- ja toimistotaloksi. Rakennuksen poikkeuksellinen muuntojoustavuus sekä avaruus tekivät vaikutuksen Futudesign Oy:n arkkitehtiin Auvo Lindroosiin.

Suomalaisen arkkitehtuurin merkkiteos

”Aleksanterinkatu 13 on suomalaisen arkkitehtuurin merkkiteos ja on suoranainen etuoikeus päästä työskentelemään tällaisen ainutlaatuisen rakennuksen parissa. Talon suunnittelijat olivat aikoinaan visionäärejä, sillä tilojen muunneltavuus on hyvän toimitilan perusedellytys myös tänään, yli 120 vuotta talon valmistumisen jälkeen”, sanoo Auvo Lindroos.

Tilojen muuntojoustavuus osuu myös aikakautemme megatrendiin, vastuullisuuteen.

”Se, että rakennuksessa ei ole kantavia seiniä ja pohja on täysin uudelleen järjestettävissä, tekee siitä myös ekologisemman. Tilat ovat jaettavissa vuokralaisten tarpeiden mukaan pienemmällä materiaali- ja energiamäärällä”, sanoo Lindroos.

Auvo Lindroos

Suuret ikkunat joka kerroksessa ja joka suuntaan

Muunneltavuuden lisäksi Lindroosin on tehnyt vaikutuksen talon poikkeuksellinen valoisuus ja avaruus.

”Perinteisesti keskustan arvorakennuksissa on laaja ikkunapinta-alaa vain alakerran liiketilojen yhteydessä, mutta Aleksanterinkatu 13 on tässäkin mielessä poikkeus. Kaikissa kerroksissa on suuret ikkunat, ja erityistä on se, että isot ikkunat ovat myös sisäpihan suuntaan”, sanoo Lindroos.

Suojellusta talosta löytyy paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia.

”Talon upeat porrashuoneet, koristeelliset julkisivut ja korkeat tilat korostavat sen kauneutta ja ainutlaatuisuutta. Vastaavaa rakennusta ei Suomesta löydy. Sen esikuvat ovatkin 1800-luvun lopun saksalaisessa ja wieniläisessä liiketaloarkkitehtuurissa”, kertoo Lindroos.

Tiloja, joissa viihdytään kotikonttorin sijaan

Remontin myötä Aleksanterinkatu 13:n toimitilat rakennetaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia, joissa toimisto- ja etätyön yhdistäminen sekä vaihtelevat tiimikoot näyttelevät keskeistä osaa.

”Tiloissa otetaan huomioon se, että neuvotteluille ja etäpalavereille tarvitaan hyvin erilaisia ja joustavia tiloja, myös pienemmän porukan käyttöön. Yhteistiloilla ja viihtyisyydellä on suuri merkitys. Ihmiset haluavat työskennellä toimivissa ja viihtyisissä tiloissa kotikonttorin sijaan”, sanoo Lindroos.

Kahden kiinteistön palvelutarjonta

Aleksanterinkatu 13 oli 1900-luvun alussa myös palveluiden osalta edellä aikaansa: talossa oli mm. Suomen ensimmäinen automaattiravintola. Samassa edelläkävijyyden hengessä tullaan jatkamaan myös remontin jälkeen, kun rakennus liitetään yhden ja saman palvelukokonaisuuden piiriin viereisen rakennuksen kanssa.

”Lisäetuna Aleksanterinkatu 13:ssa on se, että sen sisätiloihin rakennetaan kahdesta kerroksesta käynti viereisen Mikonkatu 7:n tiloihin, joten talon tulevat vuokralaiset pääsevät nauttimaan kahden kiinteistön palvelutarjonnasta”, sanoo Lindroos.

Rakennus teki Helsingistä ”modernin eurooppalaisen suurkaupungin”

Aleksanterinkatu 13:n merkityksellisyydestä kertoo se, että sen valmistuminen sai aikanaan suorastaan riemukkaan vastaanoton – olihan Helsingin ilme muuttunut rakennuksen myötä ”moderniksi eurooppalaiseksi suurkaupungiksi”. Toimittaja Gustaf Strengell kuvaili rakennusta näin: ”Helsinki on saanut kauneimman ja täysin ajanmukaisten periaatteiden mukaan suunnitellun liikepalatsinsa, joka on sen kansainvälisen tyypin istukas, joka aikaisemmin on muodostunut mannermaalla ja jonka klassisena esimerkkinä on tunnettu Wertheiminmakasiini Leipzigerstarssen varrella Berliinissä. Suurimman mahdollisen tilan, valon ja ilman tarve on päävaatimus, mikä asetetaan nykyaikaiselle liikepalatsille”.

Vastaavaa riemua ja mullistavaa palvelutarjontaa on luvassa taas keväällä 2024, kun Aleksanterinkatu 13 avautuu remontin jälkeen. Toimitiloista kiinnostuneiden kannattaa kuitenkin olla nopeita.

”Ydinkeskustan remontoiduille arvokiinteistöille on kysyntää – viereisen Mikonkatu 7:n tilat vuokrattiin kaikki jo remontin aikana. Ja mitä aiemmin varaa, sitä enemmän voi vaikuttaa sisustusratkaisuihin. Kannattaa olla siis rohkeasti yhteydessä jo nyt”, kertoo Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila.

Kehittäminen Kiinteistöt Toimitilan valinta

”Pelkät bileet eivät enää riitä” – näin yritystilaisuuksien luonne on muuttunut

07.06.2022

Pandemia muutti maailmaa monella tavalla, myös yritystilaisuuksien suhteen. Kun patoutunut kysyntä on vihdoin alkanut purkautua, on nähtävissä muutoksia ihmisten käyttäytymisessä ja vaatimustasossa.

”Yhteisten hetkien arvostus on tosi korkealla nyt kun on vihdoinkin mahdollisuus tavata kasvotusten”, kertoo Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Epicenterin country manager Kristian Nieminen. ”Ihmisten saaminen yhteen, oli kyse sitten omalle henkilöstölle tai asiakkaille suunnatusta tilaisuudesta, on kuitenkin harvinaista herkkua. Ja mitä vaikeampi on saada ihmisiä yhteen, sitä korkeampaa laatua tilaisuuksilta vaaditaan”, jatkaa Nieminen.

”Tilaisuuksilta vaaditaan elämyksellisyyttä”

Tilaisuuksilta odotetaan nyt jotain, joka jättää muistijäljen.

”Riippuu tietysti yrityksen toimialasta ja keski-iästä, mutta jo pidempi kehityssuunta on ollut sellainen, että pelkät bileet eivät saa ihmisiä liikkeelle. Tilaisuuksilta vaaditaan hyvän sisällön lisäksi elämyksellisyyttä”, sanoo Nieminen.

Muutokset näkyvät myös ravintolapalveluissa.

”Ravintolapalveluiden terveysturvallisuus on tullut jäädäkseen”, toteaa ISS Palveluiden asiakkuuspäällikkö Ilona Helsky, joka vastaa täydellisesti remontoidun Mikonkatu 7:n ravintolapalveluista, neuvottelutiloista ja tilaisuuksista. ”Tilavat puitteet, kunnon välimatkat pöytien välillä, äärimmäisen tuoreet raaka-aineet, puhtaus viimeisen päälle, käsidesit – näitä asioita pidetään nyt tavallaan itsestään selvyytenä, ja se on todella hyvä asia meidän kaikkien kannalta”.

”Kotimaisuus ja vastuullisuus ovat nousussa”

Terveysturvallisuus ei ole ainoa asia, joka on noussut esiin.

”On kaksi selkeää trendiä: kotimaisuus ja vastuullisuus. Nämä asiat nousevat entistä vahvemmin esiin, ja nehän liittyvät myös toisiinsa. Raaka-aineiden alkuperää kysellään paljon ja tuotantotavasta ollaan kiinnostuneempia kuin ennen. Ja vaikka ravintolakonsepti veisi muille maille, se ei sulje pois kotimaisuutta. Esimerkiksi meillä ravintola MAD on hengeltään tanskalainen, mutta Smørrebröd on tehty niin suomalaisista raaka-aineista kuin vain on mahdollista”, sanoo Helsky.

Hybridimalli, jossa töitä tehdään sekä toimistolta että kotoa käsin ja yritystilaisuuksiin osallistutaan etänä, tuo omat haasteensa.

”Yritysten pitää tavallaan miettiä, kuinka houkutella kotona työskentelemään tottunut henkilöstö takaisin toimistolle. Tämä asettaa myös yhteisten tilaisuuksien riman entistä korkeammalle. Jos ennen ihmisten yhteenkeräämisen perimmäinen syy oli viestin välittäminen kaikille samanaikaisesti, nyt kokoontumisilla on isompi funktio” sanoo Nieminen.

Mikonkatu 7, Epicenter Lounge

”Hybridimalli on tullut jäädäkseen”

Sekä Nieminen että Helsky korostavat sitä, että hybridimalli asettaa teknisen vaatimustason todella korkealle.

”Hybriditilaisuudet tulevat pysymään, jolloin tekniikan pitää luonnollisesti olla viimeisen päälle. Esimerkiksi tiimipalavereissa täytyy kaikkien osallistujien näkyä ja yhteyden pitää pelata saumattomasti, niin kuvan kuin äänen suhteen. Tämänkaltaisiin teknisiin yksityiskohtiin kiinnitettiin erityistä huomiota Mikonkatu 7:n remontin yhteydessä.”

”Tilaisuuden striimaaminen ulos on enemminkin sääntö kuin poikkeus, ja elämyksen pitää olla yhtä vaikuttava myös niille, jotka osallistuvat tilaisuuteen etänä”, jatkaa Nieminen.

Tapahtumien ja neuvottelujen sijoittumisella Helsingin ydinkeskustaan on oma itseisarvonsa.

”Ydinkeskusta on loistava paikka myös isoille tilaisuuksille”

”Ihmiset arvostavat entistäkin enemmän sitä, että paikalle pääsee julkisilla liikennevälineillä. Ja onhan keskustan rakennuksilla oma arvokas tunnelmansa. Esimerkiksi operoimamme Epicenterin tilat Mikonkatu 9:ssä saavat ihmiset usein haukkomaan henkeään: yhdistelmä historiallisesti arvokasta rakennusta sekä huippumodernia tilaa ja teknologiaa luo mahtavat puitteet tilaisuudelle kuin tilaisuudelle.”, sanoo Nieminen.

”Ihmisille on tullut yllätyksenä, että todella suuren kokoluokan tilaisuuksia pystytään järjestämään myös ydinkeskustassa. En voi liikaa kehua Mikonkatu 7:ää, jonka monet helsinkiläiset muistavat Renlundin talona: remontin myötä siitä on kuoriutunut arkkitehtoonisesti ja teknisesti ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka palveluista on vaikea pistää paremmaksi”.

Yhteistyön avulla tilaisuuksien koko saadaan entistäkin massiivisemmaksi.

”Sekä Mikonkatu 7:n että Epicenterin tilat kadun toisella puolella ovat Ilmarisen omistuksessa. Ne voidaan yhdistää palvelemaan todella suuren kokoluokan tilaisuutta, jonka teemalle vain mielikuvitus on rajana”, sanoo Helsky.

“Kansainvälisiä tapahtumia silmällä pitäen voi miettiä haluaako tuoda asiakkaat lentokenttähotellin neukkariin vai ehkä Mikonkadulle. Helsingin keskusta on kaunis, elävä ja maailman metropoleihin verrattuna puhdas paikka, joka kertoo hyvää tarinaa Suomesta ja suomalaisuudesta”, summaa Nieminen.

Kehittäminen Kiinteistöt

Ympäristöystävällinen toimitila lisää ylpeyttä työpaikasta

29.03.2022

Vastuullisuus on megatrendi, ja yritykset ovatkin kiitettävästi lähteneet kehittämään prosessejaan, tuotteitaan ja palveluitaan entistä ympäristöystävällisemmiksi.

Se yrityksiltä saattaa kuitenkin jäädä huomioimatta, että kestävää kehitystä voi edistää myös valitsemalla oikeanlaisen toimitilan.

”Kiteyttäen asian voisi sanoa niin, että yritys voi toimitilavalinnallaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon se osallistuu yhteisiin talkoisiin puhtaamman ympäristön puolesta”, toteaa Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila.

Ympäristönäkökulman tuominen myös toimitilavalintaan olisi hyvä lisä, sillä oikein suunniteltu, sijoiteltu, rakennettu ja huollettu toimitila auttaa yritystä täyttämään omat ympäristötavoitteensa.

Ville Laurila

”Sijainnin merkitys on keskeinen.”

”Kaikki lähtee sijainnista. Jos toimitila sijaitsee keskeisellä paikalla, on liikkumisen suhteen helpompi tehdä ympäristöystävällinen valinta. Keskustasijainti mahdollistaa liikkumisen julkisilla liikennevälineillä ja polkupyörällä, ja palveluiden äärelle pääsee jalan. Lisäksi keskusta on useimmiten sellainen paikka, jossa rakennukset ovat suunniteltu kestämään vuosisadasta toiseen. Myös tällä on merkitystä kestävän kehityksen kannalta”, jatkaa Laurila.

Ei ole myöskään yhdentekevää, mitä energiaa toimitila käyttää – ja kuinka tehokkaasti.

”Hiilineutraali sähkö on ympäristöystävällisempää kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotettu, ja kannattaa selvittää myös onko kiinteistössä hyödynnetty aurinkoenergiaa. Jos kiinteistössä on hyödynnetty puretuista materiaaleista tehtyjä elementtejä, kuten kierrätetystä eristyslasista tehtyä lasivillaa, myös se tekee toimitilasta astetta ympäristöystävällisemmän”, sanoo Laurila.

Toimitilan ympäristöystävällisyyden arvioimiseen on käytettävissä myös kansainvälisiä standardeja. Näistä käytetyin ja kokonaisvaltaisin on LEED, eli Leadership in Energy and Environmental Design.

”Kestävään kehitykseen täytyy panostaa jatkuvasti.”

”Eri toimitilojen ympäristöystävällisyyttä on helppo vertailla ja arvioida LEED:in avulla, sillä se on maailman käytetyin ympäristöluokitusjärjestelmä. Kiinteistöllä tulisi olla vähintään kultatason LEED, mutta pelkkä sertifikaatti ei vielä tee ketään autuaaksi. LEED:in määräaikaisuus ja jatkuvasti tiukentuvat kriteerit haastavat niin vuokranantajan kuin vuokralaisenkin jatkuvaan toiminnan parantamiseen. Kestävään kehitykseen täytyy siis panostaa jatkuvasti” sanoo Laurila.

Myös green office -ajattelu edistää toimitilojen ympäristöystävällisyyttä.

”On tärkeää osata hyödyntää systemaattisia ja tuloksia tuovia ympäristöjohtamisen välineitä, jotka tarjoavat valmiin mallin työpaikan hiilijalanjäljen vähentämiseen ja viisaampaan luonnonvarojen käyttöön. Huomioon otettavia asioita ovat mm. vesikalusteiden rajoittimien, led-valojen ja jätteiden kierrätysjärjestelmän kaltaiset yksityiskohdat”, sanoo Laurila.

”Ympäristöystävällinen toimitila lisää ylpeyttä työpaikasta.”

”Mitä enemmän yritys panostaa kestävään kehitykseen myös toimitilan osalta, sitä motivoituneempaa on henkilökunta – ympäristöystävällinen toimitila lisää ylpeyttä työpaikasta. Eikä unohtaa sovi sitä, että vastuullinen toimitila vahvistaa yrityksen brändiä myös asiakkaiden suuntaan”, sanoo Laurila.

Toimitilan valinta

Toimitila valitaan usein neliöt edellä, vaikka ei kannattaisi – huomioi nämä kohdat, kun etsit täydellistä tilaa yrityksellesi

08.02.2022

Montako neliötä? Kun yritys hakee uutta toimitilaa, tämä on lähes aina se ensimmäinen kysymys. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä teknisen ja kaikkien ymmärtämän mittayksikön avulla tiloja on helppo vertailla.

Näin asian kiteyttää Ilmarisen työympäristöasiantuntija Heli Romppainen: ”Tilojen tehokkuutta on perinteisesti mitattu sillä, montako ihmistä sinne saadaan mahtumaan, vaikka oikean kysymyksen pitäisi olla: kuinka yrityksen toiminnot saadaan sopimaan tilaan? Hyvä ja viihtyisä toimitila on monen asian summa. Kun yritys valitsee toimitilaa, asiaa kannattaisikin pohtia useista eri näkökulmista – niiden neliöiden lisäksi.”

Sijainnin merkitys on aivan keskeinen.

Toimitila on sijainniltaan hyvä, jos se on helposti saavutettavissa ja se on palveluiden lähellä. ”Saatavuus tarkoittaa käytännössä sitä, että toimistolle pääsee helposti mistä tahansa suunnasta ja millä tahansa liikennevälineellä; niin julkisilla, polkupyörällä kuin autolla. Tässä mielessä keskustasijainti on lyömätön vaihtoehto”, Romppainen sanoo.

Palvelut voidaan jakaa kahteen osaan: ympäristön ja kiinteistön palveluihin. Edelliset ovat keskustassa monipuoliset ja jalankulkumatkan päässä, jälkimmäiset voivat pitää sisällään mitä tahansa parkkipaikoista kuntosaliin.

”Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että mitä enemmän palveluita, sen parempi viihtyvyys. Sijainti rakentaa myös yrityksen laatumielikuvaa; toimisto keskustan arvokiinteistössä antaa aivan erilaisen vaikutelman kuin toimisto teollisuusalueella. Hyvä sijainti on myös bonus työnantajamielikuvan kannalta sekä työntekijöille ylpeyden aihe”, kertoo Romppainen.

”Tilan joustavuus on kasvattanut merkitystään lisääntyneen etätyöskentelyn myötä.”

Ilmarisen työympäristöasiantuntija Heli Romppainen

Yhä useammalle yritykselle on tärkeää, että tilat elävät ja muuttuvat tarpeen mukaan.

Romppainen kertoo myös toisenlaisia näkökulmia joustavuuteen:

”Joustavuus liittyy myös siihen, kuinka helposti vuokranantaja on tavoitettavissa ja kuinka helppo tämän kanssa on toimia muutosten yhteydessä – saako vuokranantajan esimerkiksi kiinni puhelinsoitolla? Kotimaisen vuokranantajan kaikki toiminnot ja päätöksentekijät sijaitsevat Suomessa, joten neuvotteluyhteys on usein suorempi kuin monikansallisella toimijalla”.

Tiloissa käytetyt materiaalit ja rakentamisen taso ovat asia, joihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. ”Tähän olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota, sillä laadukkaat materiaalit ja laadukas työn jälki eivät ainoastaan ole silmälle miellyttäviä, vaan lisäävät myös työturvallisuutta. Laatu konkretisoituu mm. hyvänä sisäilmana ja akustiikkana, sekä optimaalisena lämpötilana – niin lämmityksen kuin jäähdytyksenkin tulee toimia moitteettomasti”, Romppainen sanoo.

Ihmisten tarve kohdata ei ole kadonnut.

Tilojen toiminnallisuutta voidaan mitata sillä, tukevatko tilat parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen liiketoimintaa ja kunkin henkilön työpanosta. Hyvä toiminnallisuus takaa sen, että työ on mielekkäämpää ja tuottavampaa konttorilla kuin etätöissä.

”Kaiken kaikkiaan olisi hyvä miettiä, onko tila otollinen ja inspiroiva paikka kohtaamisille. Ihmisten tarve tavata ei ole kadonnut minnekään, päinvastoin – ajatusten vaihtaminen ja hiljaisen tiedon jakaminen onnistuu parhaiten samassa ja viihtyisässä tilassa”, Romppainen sanoo.

”Eikä pidä unohtaa rakentamisen vastuullisuutta. Kun kiinteistöllä on LEED-ympäristöluokitus, tietää vuokralainen osallistuvansa yhteisiin talkoisiin puhtaamman ympäristön puolesta”, jatkaa Romppainen.

Kiinteistöt Toimitilan valinta

Älykäs pysäköinti lisääntyy – Rekisteritunnistukset, latauspisteet ja hybridityö tuovat ydinkeskustan pysäköintiin uusia malleja

09.11.2021

Helsingin ydinkeskustassa on 110 000 työpaikkaa. Käytännössä kahta keskikokoista suomalaista kaupunkia vastaava määrää ihmisiä käy päivittäin keskustassa töissä. Keskustan vetovoima perustuukin sen ylivertaiseen saavutettavuuteen kaikilla kulkuvälineillä. Henkilöautoilun kannalta olennaista on pysäköinnin helppous.

Helsingin keskusta on Suomen suurin työpaikkojen ja palveluiden keskittymä sekä Suomen käyntikortti ulkomaille.

Ilmarinen on ydinkeskustan suurimpia kiinteistönomistajia. Sen toimisto- ja liikekiinteistön käyttäjät valitsevat tilat keskustasta nimenomaan siksi, että haluavat ympärilleen ylivertaisen palvelutarjonnan ja saavutettavuuden kaikilla kulkuvälineillä.

Henkilöautoilun kannalta olennaista on sujuva liikenne ja pysäköinnin vaivattomuus.

”Haluamme taata keskustaan riittävän määrän helposti saavutettavaa pysäköintitilaa. 110 000 työssäkäyvään mahtuu melkoinen määrä työntekijöitä, joiden aikatauluun tai elämäntilanteeseen julkiset yhteydet eivät syystä tai toisesta sovellu. Haluamme myös varmistaa autoilevien kivijalkaliikkeiden asiakkaiden pääsyn vaivattomasti ostoksille silloin, kun se heille parhaiten sopii. Tutkimusten mukaan autoilevan asiakkaan keskiostos toimialasta riippuen on noin kahdesta neljään kertaa suurempi kuin julkisilla liikkuvan”, sanoo Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila.

Pysäköinniltä halutaan vaivattomuutta

Useita pysäköintihalleja Helsingin ydinkeskustassa operoivan EuroParkin toimitusjohtaja Christer Heden mukaan pysäköinnin helppous perustuu siihen, että pääsy halliin on jouhevaa. Minuutit merkitsevät enemmän kuin kilometrit.

Kristan Hede. Kuva: Hannu Peltola

”Kun ajaa aamulla keskustaan töihin, niin usein se aivan viimeinen pätkä kestää autolla kauemmin kuin kävellen. Siksi yritysten pysäköintiratkaisuja mietittäessä on olennaista tietää, mistä suunnasta kukin työntekijä lähestyy keskustaa”, Hede sanoo.

Yrityksen ei siis tarvitse keskittää koko pysäköintiä esimerkiksi siihen halliin, joka sijaitsee lähimpänä toimistoa. Pysäköinnin voi hajauttaa työntekijäkohtaisesti eri halleihin.

Hede antaa esimerkin EuroParkin kohteista:

”Jos työntekijä lähestyy keskustaa idästä, hänen kannattaa ajaa Kluuvin halliin. Lännestä tulevalle taas esimerkiksi City Forum on nopeammin saavutettavissa, ja Eliel puolestaan pohjoisesta tulevalle. Kaikista halleista pääsee ainakin osittain maanalaisia verkostoja pitkin kävellen keskustan toimistokiinteistöihin.”

Pysäköintiratkaisut kannattaa Heden mukaan aina räätälöidä kunkin työntekijän tarpeeseen. Esimerkiksi käyttääkö hän autoa työpäivän aikana vai seisooko se ruudussa koko ajan? Jos autoa tarvitaan päivän aikana, silloin parkkipaikan pitää olla hyvin lähellä toimistoa.

Latauspaikkojen määrä kasvaa nopeasti

Erittäin ajankohtainen asia pysäköinnissä on sähköautojen latauspaikkojen määrä. EuroPark kehittää latauspalveluita yhteistyössä Ilmarisen ja muiden kiinteistönomistajien kanssa. Taustalla on myös Helsingin kaupungin sähköautojen latausstrategia ja Hiilineutraali Helsinki -ohjelma.

EuroPark on lisännyt tarjontaa viimeksi lokakuussa, jolloin Elielissä ja CityForumissa otettiin käyttöön uusia latauspaikkoja.

Latauspisteiden määrä lisääntyy käsi kädessä sähköautojen ja ladattavien hybridien osuuden kasvaessa. EuroPark avasi uusia latauspisteitä P-Elieliin lokakuussa 2021. Kuva: Hannu Peltola.

”Latauspaikat kulkevat käsi kädessä autojen sähköistymisen kanssa. Kartoitamme tarvetta jatkuvasti. Vanhojen kiinteistöjen sähköjärjestelmissä ei kuitenkaan ole alun perin varauduttu tällaisiin palveluihin, ja jossain vaiheessa tarvitaan myös uusinvestointeja. Tämä on pysäköintioperaattoreiden, kiinteistönomistajien ja kaupunkien yhteinen haaste, jotta Suomessa päästään autoilun sähköistymisen tavoitteisiin”, Hede sanoo.

”Latauspalveluiden kehittäminen on pysäköintioperaattoreiden, kiinteistönomistajien ja kaupunkien yhteinen haaste”

EuroParkin toimitusjohtaja Christer Hede

Kesäkuun 2021 lopussa Helsingissä oli henkilöautoiksi rekisteröityinä noin 12 000 ladattavaa hybridiä ja 2 700 täyssähköautoa. Koko Helsingin henkilöautokanta oli noin 227 000 autoa, joten ladattavien autojen osuus oli noin 6,5 prosenttia. Tällä hetkellä Helsingissä on katujen varsilla ja yleisillä pysäköintialueilla noin 200 latauspistettä.

Hybridityö tuo joustavia pysäköintimalleja

Entä kuinka usein työntekijät jatkossa tulevat toimistolle? Hybridityön yleistyessä tämä on olennainen kysymys ja vaikuttaa suoraan pysäköintitarpeeseen.

”Monet yritykset, joilla on ennen koronaa ollut kiinteitä sopimuspaikkoja ja pysäköintioikeus koko kuukaudelle, ovat siirtyneet pysäköintikohtaiseen laskutukseen. Tämä sopii työntekijöille, jotka käyvät fyysisesti toimistolla vain tiettyinä päivinä. Aika näyttää, kuinka usein jatkossa tullaan konttorille, mutta joustavuutta halutaan nyt selvästi aiempaa enemmän”, Hede sanoo.

Pysäköintiin halutaan tyypillisesti liittää myös muita palveluita. Päivän aikana saa hoidettua esimerkiksi autopesun tai renkaiden vaihdon samassa hallissa.

Rekisterinumeron tunnistus yhdistyy mobiilimaksamiseen

Älykkäät pysäköintiratkaistut yleistyvät nopeasti. Pysäköintilaitosten puomeista ollaan siirtymässä kameratunnistukseen perustuvaan järjestelmään. Mobiilimaksaminen onnistuu nyt myös halleissa.

Esimerkiksi EuroParkin kehittämän Autopay-järjestelmään on kytketty mobiilisovellukset ParkMan ja EasyPark, joilla pysäköinnin voi maksaa.

Järjestelmistä saatavan reaaliaikaisen pysäköintitiedon avulla operaattorit pystyvät paremmin kehittämään pysäköinnin palvelutasoa yhteistyössä kaupungin kanssa.

Reaaliaikaisen tiedon avulla pysäköintioperaattorit kehittävät palvelutarjontaa yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kuva: Hannu Peltola.

Helsingin kaupunki on parhaillaan laatimassa Helsingin pysäköintipolitiikkaa 2022. Tälle on tarvetta, sillä pysäköintiratkaisut vaikuttavat niin asukkaiden elämänlaatuun kuin elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja mahdollistavat liikkumisen potentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen.

EuroPark on talkoissa mukana:

”Keskustaan tarvitaan kaikkia kohderyhmiä. Yrityspysäköinti on yhtä tärkeä kuin asukas- ja asiointipysäköinti. Jos me omalta osaltamme pystymme pitämään Helsingin keskustaa elinvoimaisena, niin olemme onnistuneet tehtävässämme”, Hede sanoo.

Lue lisää EuroParkin pysäköintiratkaisuista

Kehittäminen

Kulttuuri ja hyvä ruoka kuuluvat yhteen – Valokuvataiteen museo ja Kämp Gallerian ravintolat tarjoavat juuri sitä, mitä kulttuurinälkäiset ihmiset nyt kaipaavat

12.10.2021

Laaja kulttuuritarjonta on aina ollut Helsingin keskustan vetovoimatekijä. Erityisesti nyt rajoitusten helpottaessa elämyksiä tullaan taas kokemaan fyysisesti paikan päälle. ”Ihmisillä on kova kulttuurinälkä ja halu nähdä toisiaan. Kulttuurikohteet ravintoloineen rikastuttavat elämäämme nyt ihan uudella tavalla”, sanoo Kämp Galleriaan vuosi sitten sijoittuneen Valokuvataiteen museon johtaja Elina Heikka.

Tänä päivänä kulttuurikohteet eivät ole ainoastaan taide-elämyksiä. Niistä on tullut kävijöille sosiaalisia kohtaamispaikkoja, joissa vietetään aikaa, syödään, shoppaillaan, työskennellään ja jopa nukutaan. Näin toteaa kulttuuri-instituutioille palkintoja jakava brittiläinen Leading Culture Destinations Awards.

Monet museot ovat jo nostaneet ravintolapalvelut näkyväksi osaksi toimintaansa. Taide ja ruoka yhdistyvät luontevasti toisiinsa, ja kuhiseva ravintolamiljöö houkuttelee lisää kävijöitä myös kulttuurin pariin.

Nyt koronarajoitusten helpottaessa taiteen ja ruuan liitto on entisestään korostunut.

”Ihmisillä on kova kulttuurinälkä ja halu nähdä toisiaan. Näyttelyt halutaan kokea paikan päällä ja kokemusta jatkaa hyvän ruuan ja juoman äärellä”, sanoo Valokuvataiteen museon johtaja Elina Heikka.

Valokuvataiteen museo avasi vuosi sitten uuden K1-näyttelytilan kauppakeskus Kämp Gallerian alimpaan kerrokseen. Kaapelitehtaan rinnalle avattu Helsingin ydinkeskustan näyttelytila on saanut erinomaisen vastaanoton. Se oli tänä kesänä Suomen kuudenneksi suosituin Museokortti-kohde.

”Kävijät ovat ihastuneet siihen, että olemme keskellä kaupunkia ja museoon on helppo tulla. Keskeinen sijainti kannustaa pistäytymään näyttelyissä myös spontaanisti, mikä tukee tavoitettamme saattaa entistä suurempi yleisö valokuvanäyttelyiden pariin.”

Toinen syy hyvään vastaanottoon on se elämyskokonaisuus, jonka Valokuvataiteen museo osana Kämp Gallerian kauppakeskusta tarjoaa. Museon ravintola The Glass sijaitsee aivan näyttelytilan vieressä. Lisäksi kauppakeskuksen ylemmissä kerroksissa on laaja valikoima ravintoloita ja kahviloita.

”Näyttelykäynti on tyypillisesti kahden ihmisen yhteinen juttu. Kun näyttely ensin virittää omaa ajattelua, on sen jälkeen kiva istua puimaan asioita yhdessä. Elämyskokonaisuus on yhdistelmä kulttuuria, ruokaa, juomaa ja toisen ihmisen seuraa”, Heikka sanoo.

Nyt kaivataan fyysistä tilakokemusta

Kulttuurin kokeminen paikan päällä on nyt isompi elämys kuin ennen koronaa.

”Kulttuuria on viime aikoina nautittu paljon kotona. Elokuvat ja musiikki ovat olleet monelle korona-ajan elämän rikastuttajia. Mutta jos ei ole puoleentoista vuoteen päässyt nauttimaan kulttuurista niin, että vaihtaa fyysisesti paikkaa, on lähellä muita ihmisiä, teoksia tai taiteentekijöitä, niin voi melkein puhua kulttuurielämän uudesta aloittamisesta”, Heikka sanoo.

Susanna Majuri: Kultakolikot, 2009 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma

Valokuvataiteen museon uusi näyttely Rakkaus esittää Susanna Majurin (1978–2020) teoksia.

”Susanna Majurin näyttely on nimenomaan sellainen, joka pitää kokea fyysisesti paikan päällä. Kuvat ovat koskettavia ja ne ovat kooltaan yli metrisiä. Kontakti kuviin on aivan toisenlainen kuin jos niitä katsoisi esimerkiksi Instagramissa”, Heikka sanoo.

Museot elävöittävät keskustaa

Suomessa museon sijoittuminen kauppakeskukseen on kohtuullisen uutta. Maailmalla kaupallisessa ympäristössä toimiva museo on jo yleinen näky.

Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun kulmassa sijaitsevan Kämp Gallerian kiinteistön omistava Ilmarinen näkee kulttuurin ja kaupallisuuden yhdistämisen vahvasti kokonaisvetovoimaa nostavana tekijänä.

”Kulttuurikohteet lisäävät kaupallisen ydinkeskustan elämyksellisyyttä. Ne antavat syyn tulla ja viettää aikaa keskustassa. Merkittävä osa Ilmarisen kiinteistöomaisuudesta sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, ja haluamme olla mukana kehittämässä elävää ja elämyksellistä keskustaa”, sanoo asiakkuuspäällikkö Päivi Salonen Ilmariselta.

”Kulttuurielämykset vetävät niin paikkakuntalaisia kuin turisteja puoleensa. Jokainen voi löytää tarjonnasta oman kulmansa. Upeat rakennukset, omaleimainen historia ja kyky uudistua tekevät myös tulevaisuuden keskustasta kiinnostavan”, Salonen sanoo.