Tekijä: exove

Helsingin ydinkeskusta tarjoaa yrityksille arvokkaan toimintaympäristön, joka koostuu erinomaisesta saavutettavuudesta, poikkeuksellisesta palvelutarjonnasta ja pitkästä historiasta. Ravintoloitsija Hans Välimäelle ja Luxbagin toimitusjohtaja Jarmo Poutulle Pohjoisesplanadin ja Kluuvikadun kulman arvokiinteistö on ylivoimainen toimintaympäristö.

Kun etätyön ja toimistotyön hybridimalli yleistyy, toimistojen sosiaalisen ympäristön merkitys korostuu. Ihmisille on annettava erityinen syy, miksi mennä konttorille.

Helsingin ydinkeskustassa saavutettavuus, palvelut ja sijainnin luoma laatumielikuva ovat omaa luokkaansa. Kun kilpailu työntekijöistä kiihtyy, keskustan vahvuudet nousevat uuteen arvoon.

Elävä ravintolakulttuuri vahvistaa tiimihenkeä ja asiakassuhteita

Vuonna 1883 valmistunut Grönqvistin talo Pohjoisesplanadin ja Kluuvikadun kulmassa on yksi ydinkeskustan klassikkorakennuksista.

Kluuvikadun puoleiseen kivijalkaan remontoitiin viime vuonna tilat ranskalaishenkiselle ravintola Bistro Bardotille. Ravintoloitsija Hans Välimäen mukaan tilassa yhdistyvät kaikki hyvän ravintolan elementit.

”Kyseessä on 1800-luvun rakennus, joka jo sellaisenaan on huikean kaunis. Kun näimme katutason liiketilan, sen tunnelma, historia ja sijainti puhuttelivat meitä heti. Totesimme, että tällainen paikka ansaitsee oikean satsauksen remonttiin, ja täytyy sanoa, että tämä on ehkä urani onnistunein ravintolaremontti.”

80-paikkaisen ravintolan alkutaival osui keskelle koronakriisiä. Nyt kysynnässä näkyy taas jo selvästi, miten paljon ihmiset haluavat tavata toisiaan ja viettää aikaa yhdessä.

”Ihmisten tarve toistensa seuraan on nyt todella suuri. Etätyöaikana kertynyt sosiaalinen patoutuma on alkanut purkautua ja se on tuonut kaiken ikäiset ihmiset ravintoloihin. Työkavereiden kanssa halutaan mennä yhteisille lounaille, ja after work -kulttuuri on vahvistumassa. Nyt käytetään kivijalan palveluita, ja ydinkeskustaan tullaan kotonaolon jälkeen inspiroitumaan ja kokemaan kaupungin sykettä.”

Keskustan vahvuuksia ovat Välimäen mukaan juuri tarjonnan monipuolisuus ja inspiraatiovoima. Hotellit, ravintolat, kahvilat ja erikoisliikkeet tarjoavat elämyksiä ja paljon mahdollisuuksia myös työn tekemiseen.

”Olen huomannut, että ihmiset rentoutuvat totaalisesti ruuan äärellä. Keskustan elävä ravintolakulttuuri tarjoaa paljon vaihtoehtoja tiimihengen ja asiakassuhteiden vahvistamiseen. Parhaat diilit tehdään sellaisessa ympäristössä, jossa on rento ilmapiiri.”

Välimäki iloitsee, että keskustaa kehitetään jatkuvasti. Myös uusiin hankkeisiin tulisi suhtautua rohkeasti.

”Joskus puhuttiin esimerkiksi Keskuskadun kattamisesta. Tällaisia vetoja tarvitaan lisää. Ne kuulostavat aluksi arveluttavilta, mutta pitkällä tähtäimellä lisäävät keskustan vetovoimaa. Kaupunkisuunnittelussa perspektiivi pitäisikin olla sadan vuoden päässä”, Välimäki sanoo.

Ydinkeskusta houkuttelee tarjonnalla, jota muualla ei voi kokea

High-end -muotia myyvälle Luxbagille Helsingin ydinkeskusta, ja vielä tarkemmin Pohjoisesplanadi, on ainut mahdollinen toimintaympäristö.

”Edustamme huippubrändejä, jotka edellyttävät sijaintia juuri tällaisella paraatikadulla. Grönqvistin talo on arvokiinteistö, joka tyyliltään ja imagoltaan vastaa liiketoimintamme vaatimuksia”, sanoo toimitusjohtaja Jarmo Pouttu.

Liiketila on suunniteltu yhteistyössä kiinteistönomistaja Ilmarisen kanssa.

”Vuokranantajamme Ilmarinen on ymmärtänyt tarpeemme erittäin hyvin. Olemme myös itse halunneet vaalia 1800-luvun kiinteistön henkeä. Monella edustamistamme merkeistä on takanaan yli satavuotinen historia, ja tällainen rakennus nostaa huipputuotteet arvokkaasti esille.”

Kun kyse on high-end-tarjonnasta, myös liikenneyhteydet, erityisesti henkilöautolla lähelle pääsy ovat Poutun mukaan todella tärkeässä roolissa.

Autoilijoita palvelevat esimerkiksi Kluuvin ja Elielin pysäköintihallit.

Keskustan vetovoima perustuu tarjontaan, jota muualla ei voi kokea. Selektiivisyys houkuttelee ostovoimaista asiakaskuntaa, mikä puolestaan luo uutta tarjontaa.

”Luksusbrändien läsnäolo tuo aina kansainvälistä pöhinää ympärilleen. Tällaisten liikkeiden lähelle on myös suomalaisten huippumerkkien helppo integroitua. Varsinkin tällaisina aikoina kun matkustetaan vähemmän, halutaan löytää korkeatasoista tarjontaa kotimaasta. Aikaisemminhan tällaisia elämyksiä on haettu paljon ulkomaanmatkoilla”, Pouttu sanoo.

Yrityksille keskusta tarjoaa vetovoimaisen työympäristön.

”Keskustassa pääsee keskelle moninaista elämänmenoa. Jo pelkällä viiden minuutin lounaskävelyllä voit kokea innostavan sykkeen. Ja vaikka et kuuluisi kaikkien liikkeiden kohderyhmään, pääset kävelyllä hetkeksi irti arkitodellisuudesta. Omassa asiakaskunnassamme moni haastavaa työtä tekevä saattaa tulla ’muodin keitaalle’ rentoutumaan ja hakemaan uutta intoa päivään. Toivotankin ehdottomasti lisää työpaikkakuhinaa keskustaan. Jos toimitilan tarve pienenee etätyön lisääntyessä, niin kannattaa miettiä, olisiko pienempien tilojen paikka keskustassa.”

Ilmarisen klassikot

Kun kiinteistö sijaitsee ydinkeskustassa ja näyttää päällisin puolin samalta kuin sata vuotta sitten ja sadan vuoden päästä, voidaan puhua klassikosta. Näillä aikoinaan ikuisiksi rakennetuilla taloilla on historiallista, kulttuurihistoriallista ja luonnollisesti myös vankkaa kaupallista arvoa. Toimi- tai liiketila klassikossa tuo yritykselle uskottavuutta ja antaa arvokkaan laatumielikuvan.

Vaikka Ilmarisen klassikot näyttävät samalta kuin rakentamisvuonnaan, niiden sisätilat elävät ja muuttuvat ajan ja trendien mukaan. Ne ovat saneerattuja, avaria, valoisia ja muuntojoustavia – siis ihanteellisia tiloja niin pienille kuin isoille toimistoille. Kontrasti jykevän ulkokuoren ja ultramodernin sisätilan välillä tuo toimitiloille kiinnostavan lisävivahteen.

Tutustu Ilmarisen klassikoihin Pohjoisesplanadilla:

Pohjoisesplanadi 25-27 eli Grönqvistin talo
Pohjoisesplanadi 33 eli Merkuriuksen talo
Pohjoisesplanadi 31 eli Helanderin talo (ent. Catanin talo)

Satavuotias liikerakennus Mikonkadun ja Yliopistonkadun kulmassa avautuu saneerauksessa osaksi kävelykeskustaa ja Rautatientorin kulttuuriympäristöä. Koko kiinteistön käyttö keskittyy jatkossa yhden sisäänkäynnin ympärille, mikä tuo palveluntarjoajille kaupallisesti kiinnostavan paikan ja mahdollistaa huippusijainnin yrityksille, jotka toiminnassaan tarvitsevat palveluita.

Ateneum, Rautatieasema ja Kansallisteatteri. Suuret suomalaiset merkkirakennukset samassa näkymässä.

Mikonkadun ja Yliopistonkadun kulmakiinteistön uudet käyttäjät voivat työpaikaltaan katsella ennennäkemätöntä Helsinki-maisemaa, kun vuonna 1910 rakennetun kiinteistön perusparannus valmistuu.

– Sijainniltaan ainutlaatuinen Mikonkatu 7 uudistetaan vastaamaan tämän päivän toimistotyöntekemisen vaatimuksia. Työnteon luonne on nopeasti muuttunut, ja erityisesti kuluneen vuoden aikana työpanos on tapahtunut pitkälti kotona. Ihmisille on annettava erityinen syy, miksi mennä konttorille. Tämä asettaa työnantajille ja rakennuskannalle suuret muutospaineet, sanoo kiinteistönomistaja Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila.

Ydinkeskustassa on 110 000 työpaikkaa. Keskustan kilpailutekijöitä ovat erinomainen saavutettavuus ja palvelutarjonta työ- ja vapaa-aikana. Haasteena on kuitenkin se, että vanhoissa kiinteistöissä yritysten palvelutarpeita on ollut vaikea tyydyttää.

Tähän kysyntään Ilmarinen vastaa.

– Mikonkatu 7 poikkeaa muista ydinkeskustan rakennuksista siinä, että kiinteistöön tulee yksi yhteinen sisäänkäynti, jonka ympärille koko talon käyttö keskittyy. Palveluntarjoajille saadaan näin tuotua riittävä kysyntä, Laurila sanoo.

Hän uskoo, että konsepti houkuttelee keskustaan yrityksiä, jotka toiminnassaan arvostavat palveluita, mutta joiden tarpeisiin sopivat tilat ovat tähän asti löytyneet kauempaa.

– Muutos palvelurakenteessa avaa uuden kohderyhmän. Keskusta on aina kiinnostanut liike-elämää palvelevia yrityksiä, mutta nyt uutena käyttäjäryhmänä ovat peliala ja modernin teknologian yritykset. Työntekijät ovat nuorempaa sukupolvea ja heillä on uudenlaisia palvelutarpeita. Tilat tehdään työntekijöiden ehdoilla, ja tavoitteena on paras mahdollinen työtyytyväisyys.

Laurila painottaa, että kilpailu työvoimasta kasvaa tulevina vuosina.

– Kukin työnantaja haluaa houkutella parhaat talentit. Silloin ydinkeskusta sijaintina on vahvoilla. Mitä monipuolisemmaksi palvelutarjonta muodostuu, sitä enemmän keskustassa vietetään aikaa ja sitä elävämpi on myös kaupunkikulttuuri, Laurila sanoo.

Toimistokiinteistö avautuu Rautatientorille

Suunnittelijalle arvokiinteistön uudistus on ollut mielenkiintoinen ja haastava kohde.

– Mikonkatu 7 on asemakaavassa suojeltu rakennus, joka on osa Rautatientorin kulttuuriympäristöä. Alun perin kolmekerroksista rakennusta on sadan vuoden kuluessa korotettu ja muokattu useita kertoja ja sillä on värikäs historia, sanoo kohteen suunnittelusta vastaava Futudesignin arkkitehti Auvo Lindroos.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut avata rakennus Rautatientorille päin.

– Julkisivua haluttiin muuttaa siten, että kulmatorniin saataisiin ikkunat, ja näköala Suomen merkkirakennuksiin avautuisi käyttäjille. Myös toiminnallisuutta on parannettu. Pääsisäänkäynti on siirretty kutsuvasti Rautatientorille näkyvään kulmaan. Sisäpihalle talon sydämeksi on luotu avara atrium-piha, jota toimistokerrokset kiertävät, Lindroos kertoo.

Suunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon, rakennusvalvonnan ja kaupunkikuvaryhmän kanssa.

– Kaikki osapuolet ovat olleet tyytyväisiä. Lopputuloksena käyttäjät saavat muuntuvaa toimitilaa ja vanhan rakennuksen yksiöllisen identiteetin. Katutason liiketilat elävöittävät laajenevaa kävelykeskustaa, Lindroos sanoo.

Palveluita yrityksille ja työntekijöille

Mikonkatu 7 tuo vuokralaisten tarvitsemat palvelut saman katon alle.

– Tämä on täyden palvelun toimistokiinteistö, joita ei ydinkeskustassa juurikaan ole. Haluamme tarjota vuokralaiselle helppoa elämää ja mahdollisuuden keskittyä omaan ydinbisnekseen, sanoo asiakkuuspäällikkö Annamari Rauta-Ohenoja Ilmariselta.

Palvelutarve on mietitty kahta kautta. Mitä palveluita yritykset tarvitsevat toiminnassaan? Entä mitä palveluita työntekijät tarvitsevat arjen helpottamiseksi?

Ensimmäiseen tarpeeseen vastaavat aulapalvelut, kokous- ja tapahtumatilat ja talonmiespalvelut. Työntekijöiden näkökulmasta on suunniteltu pyöräparkki, ravintolamaailma sekä pesula-, hieronta- ja ruokakassipalveluita.

– Työntekijä voi vaikka perjantaina napata mukaan puolivalmiit hampurilaiset kotona valmistettavaksi, Rauta-Ohenoja sanoo.

Hän uskoo, että palveluihin panostamalla kiinteistössä viihtyminen lisääntyy ja ylpeys siellä työskentelystä kasvaa.

– Koronatuskan jälkeen nyt kaivataan työkavereiden seuraa. Toisaalta myös puitteiden on oltava sellaiset, että ne antavat syyn lähteä toimistolle”, hän sanoo.

Ilmarisen työympäristöasiantuntija Heli Romppainen tietää, että tiloilta haetaan nyt toimivaa, turvallista ja viihtyisää toimistoarkea.

– Olemme vuoden ajan eläneet tällaista Living Lab -vaihetta ja testanneet, miten etätyö toimii. Monet asiat toimivatkin etänä, mutta kyllä toimistolle tullaan tapaamaan ihmisiä. Toimistonaurua kaivataan. Kaikki eivät myöskään halua tehdä yksilötyötä kotona. Oleellista on, että toimiston tilat tukevat niin yksilötyötä kuin tapaamisiakin, Romppainen sanoo.