Yritykset etsivät yhä useammin tiloja, jotka tukevat kohtaamisia, yhteisöllisyyttä ja vaihtelevia tilatarpeita. Ilmarisen omistamassa Mikonkatu 9:ssa vuodesta 2018 toiminut Epicenter Helsinki on yhteisöllinen coworking-tila ja innovaatiokeskus. Epicenterin viime vuosien kasvu kertoo osaltaan toimistomarkkinan muutoksesta.
Ilmarisen toimitilavuokrauksesta vastaava vuokrauspäällikkö Ville Laurila näkee, että monimuotoisille toimitilaratkaisuille on tarvetta erityisesti keskustassa.
– Epicenter täydentää osaltaan Helsingin keskustan toimitilatarjontaa ja tuo käyttöön malleja, joissa tilojen käyttö voi joustaa yritysten tarpeiden mukaan, eli sopimuksia, jotka mahdollistavat joustavan vuokra-ajan tarvittaessa hyvinkin napakan kokoisissa tiloissa, Ville Laurila sanoo
Epicenterin maajohtaja Kristian Nieminen arvioi, että yrityksen kasvua selittää erityisesti yhteisöllisyyden korostuminen sekä kysyntä joustavammille ratkaisuille.
– Yhteisöllisen tekemisen merkitys ja arvostus on ollut kasvussa. Samalla joustavalle toimijalle on selkeästi kysyntää: kaikki yritykset eivät halua sitoutua pitkiin sopimuksiin tai investoida tiloihin ja palveluihin, joita ne eivät välttämättä tarvitse, Nieminen sanoo.
Vaikka Epicenter on saanut jäseniä yrityksistä, jotka eivät halua sitoutua pitkiin sopimuksiin, se toimii itse päinvastoin. Usko konseptin menestykseen on niin vahva, että yritys solmi juuri kymmenen vuoden vuokrasopimuksen Mikonkadun kiinteistön omistavan Ilmarisen kanssa.
– Sopimus kuvastaa osaltaan myös kiinteistöomistajien ja palveluoperaattoreiden yhteistyön merkitystä tilanteessa, jossa toimitilojen käyttö ja yritysten odotukset tiloilta muuttuvat, pohtii Ville Laurila.
Tapahtumat tuovat ihmisiä keskustaan
Epicenterin mukaan sen asiakasyritysten määrä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2022 ja toiminta on laajentunut myös tapahtumien suuntaan.
– Pelkästään viime vuonna Epicenterin tiloissa toteutettiin 250 kaupallista tapahtumaa, jotka toivat Helsingin keskustaan noin 25 000 tapahtumakävijää, kertoo Kristian Nieminen.
Epicenterin Kristian Nieminen (vas.) kertoo, että yhteisöllisen tekemisen merkitys ja arvostus on ollut kasvussa. Kuva: Epicenter ja Valorama Corporate Video & Photography.
Ilmarinen sijoittaa eläkevaroja myös kiinteistöihin osana pitkäjänteistä eläketurvan rahoitusta. Suomessa Ilmarinen omistaa noin sata liike-, toimisto-, varasto- ja muuta kiinteistöä, ja merkittävä osa kohteista sijaitsee pääkaupunkiseudulla sekä muiden kasvukeskusten keskeisillä paikoilla. Lisäksi Ilmarinen on sijoittanut eläkevaroja noin 4 500 asuntoon.
Me Ilmarisessa lupaamme, että rakennuttamamme kiinteistöt kestävät vähintään sata vuotta. Otamme kiertotalouden näkökulmat huomioon rakennushankkeissamme. Panostamme koko kiinteistökantamme ympäristöystävällisyyteen. Kehittämällä tilojen joustavuutta ja saavutettavuutta varmistamme, että vuokralaiset voivat käyttää niitä läpi elämän kaikissa tilanteissa.
Viime vuodet ovat olleet taloudessa kuin sumuinen syyspäivä: näkyvyys on ollut heikko ja askeleita on otettu haparoiden, jos ollenkaan. Positiivisia signaaleita on ollut vaikea nähdä.Tilanne näyttää valoisammalta, jos asiaa tarkastellaan toimitilamarkkinan, matkustamisen, tapahtumien sekä ylipäänsä keskustan vetovoiman näkökulmasta.
Toimistotilojen kysyntä on ollut kasvussa
”Meillä on ollut todella kiireinen syksy. Toimitilojen kysyntä on kasvanut vuoden 2019 tasolle ja jopa paremmaksi. Toimistopuolella on tosin nähtävissä selkeää polarisoitumista: ahtaat ja vaille uudistamista jääneet tilat eivät kiinnosta, mutta tyylikkäille, moderneille ja nykyajan vaatimuksia vastaaville tiloille on riittänyt todella hyvin kysyntää. Kun tuote on kunnossa, se käy hyvin kaupaksi”, kertoo Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila.
Ville Laurilan mukaan kansainväliset ketjut hakeutuvat yhä useammin vilkkaisiin ydinkeskustoihin vahvistamaan brändiään. Applen avajaiset Mikonkadun ja Aleksanterinkadun kulmassa houkuttelelivat ihmisiä jonoksi asti. Kuvat: Ilmarinen
Liiketilojen kysyntä on vilkastunut erityisesti kansainvälisten toimijoiden taholta
”Monien kansainvälisten ketjujen vaatimus on, että heidän liikepaikkansa tulee sijaita kaupungin vilkkaimmalla ja arvostetuimmalla paikalla. Alueella, jossa on paljon jalankulkuliikennettä ja joka vahvistaa brändin laatumielikuvaa – käytännössä siis ydinkeskustassa. Kiinnostus näitä paikkoja kohtaan on kasvanut viime aikoina. Meidän tiloissamme uusia toimijoita ovat mm. Lindtin suklaakauppa, ICIW-urheiluvaatekauppa sekä uusimpana tulijana ympäri maailmaa levinnyt Barry’s kuntosaliketju”, kertoo Ville Laurila.
Kansainvälisyys näkyy myös Helsinkiin kohdistuvan matkailun kasvuna
Helsingin suosio ulkomaalaisten matkustajien keskuudessa jatkoi vuonna 2025 kasvuaan. Kaupungissa oli 4 550 000 kansainvälistä yöpymistä, mikä oli 10 % enemmän kuin edellisvuonna. Helsingillä on 35 %:n osuus kaikista Suomen kansainvälisistä yöpymisistä. Kaupungissa järjestetään myös kolmasosa Suomen kansainvälisistä järjestökongresseista.
Liikematkustaminen on elpymässä
Helsinki-Vantaan lentoasema saavutti 1,5 miljoonan matkustajan rajan lokakuussa 2025, mikä on sen paras kuukausiluku pandemian jälkeen. Arkipäivien liikematkustuksen ja lentojen kysynnän kasvu oli merkittävä; esimerkiksi Finnairilla ja sen Oneworld-kumppaneilla arkipäivien käyttöaste nousi 80 %:iin. Kansainvälisen matkustus- ja viisumitietopalvelu VisaHQ:n mukaan kasvuun vaikutti erityisesti yritysten matkustusbudjettien normalisoituminen.
Liikematkustamisen lisääntyminen on näkynyt hotelleissa
”Liikematkustaminen on selvästi kääntynyt kasvuun”, toteaa Original Sokos Hotel Presidentin johtaja Hannele Laurila. ”Meillä tämä näkynyt esimerkiksi siinä, että isojen tapahtumien ja kokousten kysyntä on lisääntynyt. Vaikuttaa siltä, että kansainvälinen kauppa olisi piristymään päin”, jatkaa Hannele Laurila.
Elpynyt liikematkustaminen on lisännyt hotelliyöpymisten lisäksi Helsingin keskustan tapahtuma- ja kokoustilojen kysyntää, kertoo Hannele Laurila. Kuva: S-ryhmä.
Hobo Hotel Helsingin general manager Mika Makkonen painottaa myös Helsingin hintatasoa. ”Meillä vuosi on lähtenyt yllättävän hyvin käyntiin ja itse asiassa näyttäisi performoivan jopa odotuksiamme paremmin. Liikematkustus jatkaa kasvuaan ja Helsingin markkinan maltillinen hintakehitys houkuttelee myös yritysryhmiä”, kertoo Mika Makkonen.
Tapahtumien suosio on kasvanut
Kiireisestä syksystä kertoo myös co-working-tiloja ja verkostoitumistapahtumia tarjoavan Epicenterin maajohtaja Kristian Nieminen. ”Syksy oli meille loistava: syys- ja lokakuu olivat Epicenter Helsingin kaikkien aikojen parhaita kuukausia koko yrityksen historiassa. Mielestäni ilmassa on nyt sellaista värinää, että patoutunut kysyntä on purkautumassa ja valoa alkaa näkyä tunnelin päässä”.
Ville Laurila on seuraa Helsingin keskustan tilannetta paitsi toimitilojen vuokraajana, myös Helsinki City Markkinointi ry:n puheenjohtajana. Keskustan tilanne näyttääkin elpymisen merkkejä.
”Keskustassa on alkanut näkyä taas selkeästi enemmän porukkaa, mikä saattaa kertoa myös siitä, että etätöiden tekeminen on vähentynyt. Yksi merkki keskustan vilkastumisesta on se, että lounasasiakkaiden määrä on ollut kasvussa. Jossain vaiheessa esimerkiksi maanantaisin oli vaikea löytää auki olevaa paremman tason lounaspaikkaa, mutta liikelounaat ovat selkeästi palaamassa”, kertoo Ville Laurila.
Epicenterin Kristian Nieminen (vas.) uskoo, että varovainen kuluttajakäyttäytyminen alkaa pikkuhiljaa purkautua. Kuva: Epicenter ja Valorama Corporate Video & Photography.
Laurilakin uskoo kulutuspatouman purkautumiseen. Positiivista kasvua tukee myös Finanssialan Suomea koskevat talousennusteet: yksityisen kulutuksen, investointien ja BKT:n ennustetaan kasvavan.
”Ihmisillä olisi varaa kuluttaa, mutta taloudellisen epävarmuuden vuoksi ei uskallusta. Kuluttajakäyttäytyminen on varovaista. Inflaatio on pienempi kuin luullaan, eivätkä lainakorotkaan enää huitele korkeissa lukemissa – paitsi korkeintaan ihmisten mielikuvissa. Ihmiset ovat säästäneet, mutta tavallaan he ovat säästäneet itseään hengiltä”, kiteyttää Ville Laurila.
Helsingin keskusta on Suomen taloudellisen toiminnallisuuden ytimessä
”Helsingin keskusta ei ole vain maamme pääkaupungin polttopiste. Se on koko maan suurin työpaikkakeskittymä, jonka läpi kulkee satojatuhansia ostovoimaisia ihmisiä. Helsingin keskusta on monipuolisten ja laadukkaiden palveluiden kyllästämä kohtaamispaikka. Toisin sanoen: jos yritys haluaa olla siellä, missä ostovoima luuraa, sen on parasta olla keskustassa”, summaa Ville Laurila.
Viime aikoina on puhuttu paljon toimitilamarkkinoiden haasteista ja liiketilojen vajaakäytöstä. Helsingin ydinkeskusta kuitenkin näyttää, että vetovoima säilyy vahvana, kun liiketila sijaitsee ytimessä ja tila on näyttävä. Monille yrityksille keskustan liiketila on ylivoimainen – ja usein ainoa mahdollinen – vaihtoehto.
Ydinkeskustan parhailla paikoilla asiakasvirrat, saavutettavuus ja ympäröivä elinvoima tukevat liiketoimintaa tavalla, johon harva muu sijainti pystyy vastaamaan. Flagship-myymälät, kansainväliset konseptit ja kotimaiset brändit hakeutuvat sinne, missä ihmiset liikkuvat. Kaupungin sydän on edelleen portti Suomeen – paikka, jossa tehdään ensivaikutelma matkailijoille, ja jonne ihmiset kokoontuvat asioimaan ja viihtymään.
Paradox Museum, Apple ja Relove ovat esimerkkejä hyvin erilaisista toimijoista, joita yhdistää sama näkemys: liiketila keskustassa on heille nappivalinta.
Maaliskuussa ovensa avanneen Paradox Museumin alku on ollut vauhdikas
”Saavutimme elokuun lopulla 100 000 kävijän rajan, mikä on Euroopan mittakaavassa aivan huikean kova tulos. Museon erinomaisella sijainnilla on ollut merkittävä rooli menestyksen saavuttamisessa”, kertoo Paradox Museum Helsingin general manager Kristiina Werner.
Kristiina Werner kiittää Paradoxin menestyksestä erinomaista sijaintia. Kuvat: Paradox Museum
Paradox Museum on kansainvälinen franchising-konsepti, joka tarjoaa elämyksellisiä ja vuorovaikutteisia näyttelyitä optisista harhoista, paradokseista ja aivoja kutkuttavista ilmiöistä. Konseptiin kuuluu, että liikepaikka sijaitsee keskustassa.
”Keskustassa pystymme tavoittamaan kätevästi kaikki kohderyhmät. Julkisilla liikennevälineillä pääsee joka suunnasta; rautatieasema, metro ja ratikkapysäkit ovat lähellä. Ja Kauppatorin läheisyys tuo museoon asiakasvirtaa”, sanoo Kristiina Werner.
Vaikka Helsingin keskusta vilisee erityisesti kesällä ulkomaisia turisteja, on Paradox Museumin kävijöistä valtaosa suomalaisia. ”Toki sijainti Kauppatorin ja Espan puiston vieressä tuo meille ulkomaalaisia turisteja. Myös risteilyalusten saapuminen näkyy meillä heti. Mutta samaan hengenvetoon on todettava, että erityisesti kesä- ja heinäkuussa kävijöiden ylivoimainen enemmistö oli suomalaisia, heinäkuussa peräti 98 %”, jatkaa Kristiina Werner.
Paradoxissa riittää kävijöitä jonoksi asti. Kuva: Paradox Museum.
Edes helteet eivät syöneet suosiota.
”Olemme sisätilaelämys, joten voisi kuvitella helteiden vaikuttavan kävijämäärään. Mutta ei – ainoastaan yhtenä hellepäivänä näimme notkahdusta vierailijoiden määrässä. Mielestäni myös tämä kertoo keskustan vahvuudesta: ympärillä on niin paljon erilaisia yrityksiä ravintoloista kulttuuririentoihin, että aina löytyy elämyksiä ja tekemistä – satoi tai paistoi”, kertoo Kristiina Werner.
Myös Applen liiketilakonseptiin kuulu sijainti kaupungin parhaalla paikalla
”Päämiehemme kanta asiaan on yksiselitteinen: liikkeen sijainnin pitää olla ns. high street location, eli ydinkeskustassa asiakasvirtojen äärellä”, sanoo C&C Finland & Denmarkin toimitusjohtaja Jukka Kohonen.
Applen lippulaivamyymälä Helsingissä kuuluu kategoriaan APP, eli Apple Premium Partner, jonka liiketilavalinta käy aina läpi tiukan seulan.
”Päätöstä tehtäessä huomioitiin mm. kävijävirrat, ympärillä olevat toimijat, arkkitehtuuri ja tilojen muunneltavuus. Kun tähän yhdistettiin vielä Applen brändi-identiteetti ja design-tulokulma, valikoitui tilaksi nykyinen Aleksanterinkadun liiketila. Se täyttää kaikki mahdolliset kriteerit, vastaavaa ei maastamme taida edes löytyä. Se on juuri oikeanlainen showroom: liikepalatsimainen tila, jossa on upeiden ikkunoiden ja näyttävän sisäpihan kaltaisia yksityiskohtia”, kertoo Jukka Kohonen.
Jukka Kohonen ymmärtää, että Applen brändi asettaa liiketilalle huikeat vaatimukset. Kuva: C&C Finland Oy.
Aleksanterinkadun liiketilassa on yllättävä valttikortti – huolto.
”Yleensä teknologiayhtiöiden huolto ei sijaitse ydinkeskustassa, jossa liiketilojen vuokrat ovat korkeampia kuin reuna-alueilla. Mutta meille huollon sijoittaminen ydinkeskustan liikkeeseen on ollut erinomainen päätös. Se on tuonut lisää asiakasvirtaa ja erittäin tyytyväisiä asiakkaita.
Meille asiakaskokemus on kaikki kaikessa, ja huollon merkitys palvelulupaukselle on osoittautunut merkittäväksi. Myös yritysasiakkaamme saavat palvelua viikon jokaisena päivänä, myös sunnuntaisin, mikä lienee aika poikkeuksellista ”, jatkaa Jukka Kohonen.
Isot tapahtumat näkyvät kävijämäärissä.
”Yksi keskustan valtti on se, että isot tapahtumat näkyvät välittömästi kävijämäärissä. Keskusta on ylipäänsä piristynyt, mutta jahka Itä-Helsingistä tuleva liikenne saadaan vielä sujuvammaksi, kävijävirta kasvaa entisestään”, summaa Jukka Kohonen.
Relove Second hand & Cafén yrittäjä Noora Hautakangas rakastaa keskustan tunnelmaa
”Olen henkeen ja vereen kivijalkaihminen, ja keskustasta ne kivijalkakaupat luonnollisesti löytyvät.
Keskusta on kokoontumispaikka, jossa on ihanaa energiaa ja joka tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille. Ravintolat, putiikit, erilaiset kulttuuririennot ja näyttelyt – ne kaikki tukevat toisiaan. Mitä enemmän on kivijalkatoimijoita, sitä enemmän on vilinää, eli kaikki voittavat”, kertoo Noora Hautakangas.
Pohjoisesplanadilla elokuun alussa avattu Brasserie Rue Madame on Relove-konsernin tuorein liiketila. Relove Second hand & Café -konseptin mukaisia liiketiloja on ennestään yhteensä kuusi, joista Helsingin keskustassa sijaitsee kaksi.
Noora Hautakankaan konseptoiman Brasserie Rue Madamen sisustus peilailee Pohjoisesplanadin arvokkuutta. Kuvat: Alexander Store / Lumiko Creative.
”Vaikka brasseriemme Espalla on ollut auki vasta reilu puolitoista kuukautta, on sen sijainti osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Ravintolassamme ei ole kyse vain ruoasta, vaan tunnelmasta, jota upea ympäristö ja kauniit arvorakennukset tukevat”, sanoo Noora Hautakangas.
Keskustasijainnin yksi etu on siinä, että turistit löytävät paikalle.
”Meillä käy paljon turisteja. On ollut mielenkiintoista huomata, että liikkeissämme painottuvat erityisesti saksalaiset turistit – heille tarjoamme korkealaatuinen second hand yhdistettynä kivaan kahvilatunnelmaan saattaa olla täysin uudenlainen konsepti”, arvelee Noora Hautakangas.
Helsingin keskusta on Suomen näyteikkuna.
”Keskusta on portti Helsinkiin ja Suomeen ja toisaalta meidän käyntikortti maailmalle. Se on paikka, johon tullaan viihtymään ja viettämään aikaa. On ollut hienoa nähdä, kuinka keskusta on selkeästi piristynyt viime aikoina. Toivon myös, että keskusta pysyy hyvin saavutettavana myös autoilijoille. Joskus lapsiperheille tai suuria ostoksia tekeville auto voi olla ainoa vaihtoehto”, summaa Noora Hautakangas.
Sijainti turistien suosimalla kadulla lisää spontaanien kävijöiden määrää. Kuvat: Alexander Store / Lumiko Creative.
Sijainti, sijainti ja sijainti
Paradox Museumin, Applen ja Reloven tarinat kertovat samaa kieltä: sijainnilla on ratkaiseva merkitys. Vaikka markkinoilla puhutaan liiketilojen vajaakäytöstä, riittää prime-luokan keskustatiloille kysyntää – ydinkeskustan parhaille liikepaikoille on jopa jonoa.
Kyllähän se nyt jo tiedetään, että pyörällä liikkuminen tekee hyvää kunnon päälle, vähentää ruuhkia ja on ympäristöystävällistä puuhaa.
Niinpä. Mutta tiesitkö, että työmatkapyöräily tekee ihmeitä työntekijän psyykelle? Se antaa virtaa, potkua ja tavallaan ylimääräisen kilpailuedun, sillä fillariaan sotkeva henkilö on keskimäärin organisoidumpi, virkeämpi ja luovempi kuin ruuhkabussissa työmatkat nuokkuva kollegansa.
”Pyöräily on monotonista toimintaa, jossa molemmat aivopuoliskot aktivoituvat. Toistuva rytminen liike ja lievä fyysinen rasitus edistävät flow-tilaa, jossa ajatukset liikkuvat vapaasti ja uusia ideoita syntyy spontaanisti”, kertoo Ilmarisen työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Pauliina Kamppuri.
Pyöräily polkaisee kehon käyntiin ja sytyttää sisäisen organisaattorin
”Kun pyörään tarttuu, keho käynnistyy heti ensipolkaisulta ja mieli alkaa asteittain siirtyä kohti työvaihdetta. Aivot valmistautuvat tulevaan työpäivään. Asiat loksahtelevat paikalleen kuin ketjut rattaisiin, luova koneisto raksuttaa ja organisoi. Monet kokevat, että pyöräillessä päivän tehtävät asettuvat mielessä paikoilleen kuin huomaamatta. Töihin tultaessa päivän agenda onkin sitten jo palasteltu osiin”, sanoo Pauliina Kamppuri.
Jos töihin mennessä pyöräily käynnistää työvaihteen, ajaako se vaihteen alas töistä lähtiessä?
”Ehdottomasti, töistä lähtiessä alkaa palautuminen työpäivästä. Moni kokee, että töistä kotiin pyöräily toimii rajana työ- ja vapaa-ajan välillä – ja toisin kuin julkisissa, siihen ei liity passiivista jähmeyttä vaan aktiivista purkua päivän stressistä. Sen sijaan että kotona pitäisi purkaa työpäivän kuormaa, moni kokee olevansa rauhallisempi ja läsnäolevampi perheelleen, kun kotiin on tullut lihasvoimalla. Päivittäinen pyöräily voi parantaa unen laatua ja nopeuttaa nukahtamista – erityisesti jos illalla ei enää tarvitse erikseen lähteä lenkille purkamaan energiaa”, jatkaa Pauliina Kamppuri.
Dopamiinit ylös, kortisolit alas
On perusteltua väittää, että työmatkapyöräilijät ovat vähemmän stressaantuneita kuin muut. Liikunta itsessään vähentää kortisolin kaltaisten stressihormonien määrää elimistössä. Jo 15–30 minuutin kevyt pyöräily riittää laskemaan kierroksia. Koska pyöräilijä on myös enemmän läsnä ympäristössään kuin vaikkapa bussissa istuessa, mieli pysyy kirkkaana. Aivojen dopamiini ja seratoniini lisääntyvät, mieliala paranee ja vireystila kasvaa.
Jos pyöräilemällä saa parempia, tuottavampi ja terveempiä työntekijöitä, miksi kaikki eivät pyöräile töihin?
Pyöräilyolosuhteiden kehittäminen on niin yhteiskunnan kuin työnantajan etu. Useat tutkimukset osoittavat, että työmatkapyöräilijät ovat keskimäärin terveempiä ja harvemmin sairauslomalla kuin autolla tai julkisilla kulkevat kollegansa. Pyöräily lisää vireystilan lisäksi keskittymiskykyä – työpäivän alku ei ole vain sujuvampi, vaan myös tuottavampi.
Syitä siihen, ettei pyörään tartuta, on monia. Pitkä ja hankala etäisyys on luonnollinen syy, mutta toisaalta sähköpyörien yleistyminen tekee pitkien matkojen taittamisesta sujuvampaa. Tällöin esteenä voi tosin olla se, että sähköpyörän akun lataaminen koetaan hankalaksi.
Osa kokee pyöräilyn turvattomaksi muun liikenteen seassa, erityisesti jos työmatkalle ei osu pyöräteitä. Suomen talviset olosuhteet voivat olla liian haastavia pyöräilylle, vaikka välineistö nastarenkaista asusteisiin on kehittynyt huimasti. Tähän voi todeta, että pyöräilyäkään ei tarvitse harrastaa väkisin, vaan pyörän selkään voi hypätä ainoastaan silloin kun se tuntuu itsestä mukavalta ja turvalliselta.
Yksi yleisimmistä syistä pyöräilyn välttämiselle on se, ettei työntekijä halua tulla hikisenä ja punakkana töihin, kun edessä on vaikkapa tärkeä palaveri.
”Kun yritykset hakevat toimitilaa Helsingin keskustasta, kysytään nykyään lähes poikkeuksetta kahta pyöräilyyn liittyvää asiaa: sosiaalitiloja suihkuineen ja pukukaappeineen, sekä pyöräparkkia, johon pyörän saa kätevästi säilöön työpäivän ajaksi”, sanoo Ilmarisen toimitilojen asiakkuuspäällikkö Marko Pirhonen, ja jatkaa:
”Olemme panostaneet pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen viime vuosina voimakkaasti; käytännössä aina kun kohde saneerataan, sen yhteydessä suunnitellaan ensiluokkaiset sosiaalitilat. Pyöräparkkien rakentaminen taas on tänä päivänä jo lähes yhtä automaattinen toimenpide kuin pysäköintitilojen varaaminen autoille.
Siistit ja käytännölliset suihku- ja sosiaalitilat kannustavat työmatkapyöräilyyn. Kuva: Ilmarinen toimitilat.
Uusi, mullistava panostus työmatkapyöräilyn lisäämiseen ovat Helsingin keskustaan nousevat sähköpyörien litiumakkujen latauspisteet.
”Latauskaappeja, joita kutsumme ”Ytimestoiksi”, on tulossa ympäri Helsingin keskustaa syksyn 2025 aikana peräti 8 kappaletta. Niihin pyöräilijä voi huoletta jättää sähköpyöränsä akun lataukseen. Latauskaappi tunnistaa ja sammuttaa mahdolliset akkupalot, joten ne ovat erittäin turvallisia. Nämä Suomessa suunnitellut kaapit ovat ensimmäisiä laatuaan maailmassa”, kiteyttää Marko Pirhonen.
Ilmarisen toimitiloissa turvallinen pyöräparkki alkaa olla jo vakio-ominaisuus. Kuva: Ilmarinen toimitilat.
Kilometrikisa houkuttelee pyörän selkään kaiken kuntoiset työkaverit
Pyöräilykuntien verkosto ry:n järjestämä Kilometrikisa on yksi esimerkki siitä, miten työmatkapyöräilyn suosiota voi kasvattaa. Se on leikkimielinen kilpailu, jossa kisataan siitä, mikä joukkue polkee eniten kilometrejä ja/tai minuutteja. Työyhteisöjen kannattaa osallistua kisaan monestakin syystä. Kisa on oiva tapa houkutella mukaan myös heitä, jotka eivät innostu kuntosaleista ja muista työpaikan tarjoamista urheilueduista. Lähes kaikki osaavat pyöräillä, ja vauhdin voi säätää oman maun mukaan. Kisa lisää myös yhteisöllisyyttä ja me-henkeä, sekä luo painetta työpaikan sosiaalitiloihin ja pyöräparkkeihin panostamiseen. Kisa myös konkretisoi työpaikan vastuullisuuslupauksia.
Työmatkapyöräilyn edut ovat kiistattomia. Se tekee hyvää kunnolle, mielelle, työteholle, työyhteisölle ja yhteiskunnalle.
