Helsingin ilmeen mullistanut rakennus kokee renessanssin – ja palaa maamme uljaimmaksi toimistopalatsiksi
Aleksanterinkatu 13 on olennainen osa Suomen teollista ja kaupallista historiaa. Selim. A. Lindqvistin ja Elia Heikelin suunnittelema rakennus oli valmistuessaan vuonna 1900 monellakin tapaa vallankumouksellinen. Kiinteistö oli maamme ensimmäinen puhdas liiketalo, jossa ei ollut yhtään asuinhuoneistoa. Rakennuksen julkisivut ja runko oli erotettu toisistaan, ja ainoat kantavat osat olivat julkisivujen tiilipilarit, sisätilojen taotut valurautapylväät ja sisäpihan tiilipilarit – eli pohjaratkaisu oli jo tuolloin täysin muunneltava.
Nyt kiinteistölle tehdään täydellinen remontti, ja mm. Aleksi 13 -tavaratalosta aiemmin tunnettu rakennus palautuu liike- ja toimistotaloksi. Rakennuksen poikkeuksellinen muuntojoustavuus sekä avaruus tekivät vaikutuksen Futudesign Oy:n arkkitehtiin Auvo Lindroosiin.
Suomalaisen arkkitehtuurin merkkiteos
”Aleksanterinkatu 13 on suomalaisen arkkitehtuurin merkkiteos ja on suoranainen etuoikeus päästä työskentelemään tällaisen ainutlaatuisen rakennuksen parissa. Talon suunnittelijat olivat aikoinaan visionäärejä, sillä tilojen muunneltavuus on hyvän toimitilan perusedellytys myös tänään, yli 120 vuotta talon valmistumisen jälkeen”, sanoo Auvo Lindroos.
Tilojen muuntojoustavuus osuu myös aikakautemme megatrendiin, vastuullisuuteen.
”Se, että rakennuksessa ei ole kantavia seiniä ja pohja on täysin uudelleen järjestettävissä, tekee siitä myös ekologisemman. Tilat ovat jaettavissa vuokralaisten tarpeiden mukaan pienemmällä materiaali- ja energiamäärällä”, sanoo Lindroos.
Auvo Lindroos
Suuret ikkunat joka kerroksessa ja joka suuntaan
Muunneltavuuden lisäksi Lindroosin on tehnyt vaikutuksen talon poikkeuksellinen valoisuus ja avaruus.
”Perinteisesti keskustan arvorakennuksissa on laaja ikkunapinta-alaa vain alakerran liiketilojen yhteydessä, mutta Aleksanterinkatu 13 on tässäkin mielessä poikkeus. Kaikissa kerroksissa on suuret ikkunat, ja erityistä on se, että isot ikkunat ovat myös sisäpihan suuntaan”, sanoo Lindroos.
Suojellusta talosta löytyy paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia.
”Talon upeat porrashuoneet, koristeelliset julkisivut ja korkeat tilat korostavat sen kauneutta ja ainutlaatuisuutta. Vastaavaa rakennusta ei Suomesta löydy. Sen esikuvat ovatkin 1800-luvun lopun saksalaisessa ja wieniläisessä liiketaloarkkitehtuurissa”, kertoo Lindroos.
Tiloja, joissa viihdytään kotikonttorin sijaan
Remontin myötä Aleksanterinkatu 13:n toimitilat rakennetaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia, joissa toimisto- ja etätyön yhdistäminen sekä vaihtelevat tiimikoot näyttelevät keskeistä osaa.
”Tiloissa otetaan huomioon se, että neuvotteluille ja etäpalavereille tarvitaan hyvin erilaisia ja joustavia tiloja, myös pienemmän porukan käyttöön. Yhteistiloilla ja viihtyisyydellä on suuri merkitys. Ihmiset haluavat työskennellä toimivissa ja viihtyisissä tiloissa kotikonttorin sijaan”, sanoo Lindroos.
Kahden kiinteistön palvelutarjonta
Aleksanterinkatu 13 oli 1900-luvun alussa myös palveluiden osalta edellä aikaansa: talossa oli mm. Suomen ensimmäinen automaattiravintola. Samassa edelläkävijyyden hengessä tullaan jatkamaan myös remontin jälkeen, kun rakennus liitetään yhden ja saman palvelukokonaisuuden piiriin viereisen rakennuksen kanssa.
”Lisäetuna Aleksanterinkatu 13:ssa on se, että sen sisätiloihin rakennetaan kahdesta kerroksesta käynti viereisen Mikonkatu 7:n tiloihin, joten talon tulevat vuokralaiset pääsevät nauttimaan kahden kiinteistön palvelutarjonnasta”, sanoo Lindroos.
Rakennus teki Helsingistä ”modernin eurooppalaisen suurkaupungin”
Aleksanterinkatu 13:n merkityksellisyydestä kertoo se, että sen valmistuminen sai aikanaan suorastaan riemukkaan vastaanoton – olihan Helsingin ilme muuttunut rakennuksen myötä ”moderniksi eurooppalaiseksi suurkaupungiksi”. Toimittaja Gustaf Strengell kuvaili rakennusta näin: ”Helsinki on saanut kauneimman ja täysin ajanmukaisten periaatteiden mukaan suunnitellun liikepalatsinsa, joka on sen kansainvälisen tyypin istukas, joka aikaisemmin on muodostunut mannermaalla ja jonka klassisena esimerkkinä on tunnettu Wertheiminmakasiini Leipzigerstarssen varrella Berliinissä. Suurimman mahdollisen tilan, valon ja ilman tarve on päävaatimus, mikä asetetaan nykyaikaiselle liikepalatsille”.
Vastaavaa riemua ja mullistavaa palvelutarjontaa on luvassa taas keväällä 2024, kun Aleksanterinkatu 13 avautuu remontin jälkeen. Toimitiloista kiinnostuneiden kannattaa kuitenkin olla nopeita.
”Ydinkeskustan remontoiduille arvokiinteistöille on kysyntää – viereisen Mikonkatu 7:n tilat vuokrattiin kaikki jo remontin aikana. Ja mitä aiemmin varaa, sitä enemmän voi vaikuttaa sisustusratkaisuihin. Kannattaa olla siis rohkeasti yhteydessä jo nyt”, kertoo Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila.
Jaa artikkeli:
