Näkymä Rautatientorille, oma ravintolamaailma, aulapalvelut ja ruokakassi kotiin – Mikonkatu 7:n saneeraus tuo ydinkeskustaan uudenlaista toimistoelämää

Satavuotias liikerakennus Mikonkadun ja Yliopistonkadun kulmassa avautuu saneerauksessa osaksi kävelykeskustaa ja Rautatientorin kulttuuriympäristöä. Koko kiinteistön käyttö keskittyy jatkossa yhden sisäänkäynnin ympärille, mikä tuo palveluntarjoajille kaupallisesti kiinnostavan paikan ja mahdollistaa huippusijainnin yrityksille, jotka toiminnassaan tarvitsevat palveluita.

Ateneum, Rautatieasema ja Kansallisteatteri. Suuret suomalaiset merkkirakennukset samassa näkymässä.

Mikonkadun ja Yliopistonkadun kulmakiinteistön uudet käyttäjät voivat työpaikaltaan katsella ennennäkemätöntä Helsinki-maisemaa, kun vuonna 1910 rakennetun kiinteistön perusparannus valmistuu.

– Sijainniltaan ainutlaatuinen Mikonkatu 7 uudistetaan vastaamaan tämän päivän toimistotyöntekemisen vaatimuksia. Työnteon luonne on nopeasti muuttunut, ja erityisesti kuluneen vuoden aikana työpanos on tapahtunut pitkälti kotona. Ihmisille on annettava erityinen syy, miksi mennä konttorille. Tämä asettaa työnantajille ja rakennuskannalle suuret muutospaineet, sanoo kiinteistönomistaja Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila.

Ydinkeskustassa on 110 000 työpaikkaa. Keskustan kilpailutekijöitä ovat erinomainen saavutettavuus ja palvelutarjonta työ- ja vapaa-aikana. Haasteena on kuitenkin se, että vanhoissa kiinteistöissä yritysten palvelutarpeita on ollut vaikea tyydyttää.

Tähän kysyntään Ilmarinen vastaa.

– Mikonkatu 7 poikkeaa muista ydinkeskustan rakennuksista siinä, että kiinteistöön tulee yksi yhteinen sisäänkäynti, jonka ympärille koko talon käyttö keskittyy. Palveluntarjoajille saadaan näin tuotua riittävä kysyntä, Laurila sanoo.

Hän uskoo, että konsepti houkuttelee keskustaan yrityksiä, jotka toiminnassaan arvostavat palveluita, mutta joiden tarpeisiin sopivat tilat ovat tähän asti löytyneet kauempaa.

– Muutos palvelurakenteessa avaa uuden kohderyhmän. Keskusta on aina kiinnostanut liike-elämää palvelevia yrityksiä, mutta nyt uutena käyttäjäryhmänä ovat peliala ja modernin teknologian yritykset. Työntekijät ovat nuorempaa sukupolvea ja heillä on uudenlaisia palvelutarpeita. Tilat tehdään työntekijöiden ehdoilla, ja tavoitteena on paras mahdollinen työtyytyväisyys.

Laurila painottaa, että kilpailu työvoimasta kasvaa tulevina vuosina.

– Kukin työnantaja haluaa houkutella parhaat talentit. Silloin ydinkeskusta sijaintina on vahvoilla. Mitä monipuolisemmaksi palvelutarjonta muodostuu, sitä enemmän keskustassa vietetään aikaa ja sitä elävämpi on myös kaupunkikulttuuri, Laurila sanoo.

Toimistokiinteistö avautuu Rautatientorille

Suunnittelijalle arvokiinteistön uudistus on ollut mielenkiintoinen ja haastava kohde.

– Mikonkatu 7 on asemakaavassa suojeltu rakennus, joka on osa Rautatientorin kulttuuriympäristöä. Alun perin kolmekerroksista rakennusta on sadan vuoden kuluessa korotettu ja muokattu useita kertoja ja sillä on värikäs historia, sanoo kohteen suunnittelusta vastaava Futudesignin arkkitehti Auvo Lindroos.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut avata rakennus Rautatientorille päin.

– Julkisivua haluttiin muuttaa siten, että kulmatorniin saataisiin ikkunat, ja näköala Suomen merkkirakennuksiin avautuisi käyttäjille. Myös toiminnallisuutta on parannettu. Pääsisäänkäynti on siirretty kutsuvasti Rautatientorille näkyvään kulmaan. Sisäpihalle talon sydämeksi on luotu avara atrium-piha, jota toimistokerrokset kiertävät, Lindroos kertoo.

Suunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon, rakennusvalvonnan ja kaupunkikuvaryhmän kanssa.

– Kaikki osapuolet ovat olleet tyytyväisiä. Lopputuloksena käyttäjät saavat muuntuvaa toimitilaa ja vanhan rakennuksen yksiöllisen identiteetin. Katutason liiketilat elävöittävät laajenevaa kävelykeskustaa, Lindroos sanoo.

Palveluita yrityksille ja työntekijöille

Mikonkatu 7 tuo vuokralaisten tarvitsemat palvelut saman katon alle.

– Tämä on täyden palvelun toimistokiinteistö, joita ei ydinkeskustassa juurikaan ole. Haluamme tarjota vuokralaiselle helppoa elämää ja mahdollisuuden keskittyä omaan ydinbisnekseen, sanoo asiakkuuspäällikkö Annamari Rauta-Ohenoja Ilmariselta.

Palvelutarve on mietitty kahta kautta. Mitä palveluita yritykset tarvitsevat toiminnassaan? Entä mitä palveluita työntekijät tarvitsevat arjen helpottamiseksi?

Ensimmäiseen tarpeeseen vastaavat aulapalvelut, kokous- ja tapahtumatilat ja talonmiespalvelut. Työntekijöiden näkökulmasta on suunniteltu pyöräparkki, ravintolamaailma sekä pesula-, hieronta- ja ruokakassipalveluita.

– Työntekijä voi vaikka perjantaina napata mukaan puolivalmiit hampurilaiset kotona valmistettavaksi, Rauta-Ohenoja sanoo.

Hän uskoo, että palveluihin panostamalla kiinteistössä viihtyminen lisääntyy ja ylpeys siellä työskentelystä kasvaa.

– Koronatuskan jälkeen nyt kaivataan työkavereiden seuraa. Toisaalta myös puitteiden on oltava sellaiset, että ne antavat syyn lähteä toimistolle”, hän sanoo.

Ilmarisen työympäristöasiantuntija Heli Romppainen tietää, että tiloilta haetaan nyt toimivaa, turvallista ja viihtyisää toimistoarkea.

– Olemme vuoden ajan eläneet tällaista Living Lab -vaihetta ja testanneet, miten etätyö toimii. Monet asiat toimivatkin etänä, mutta kyllä toimistolle tullaan tapaamaan ihmisiä. Toimistonaurua kaivataan. Kaikki eivät myöskään halua tehdä yksilötyötä kotona. Oleellista on, että toimiston tilat tukevat niin yksilötyötä kuin tapaamisiakin, Romppainen sanoo.