Mullistava käänne 378-vuotisen yrityksen historiassa – mikä saa Postin palaamaan Postitaloon?

Postitalo ennen viime vuonna alkaneita saneeraustöitä.
Kuva: Ilmarinen toimitilat

Vuonna 1938 valmistunut Helsingin Postitalo on ydinkeskustan ikoninen maamerkki. Kun uuden Postitalon rakentamisesta aikanaan vuonna 1927 päätettiin, ei tontin sijainti suinkaan ollut keskeinen. Päinvastoin, entisen kaasutehtaan paikkaa pidettiin syrjäisenä. Olihan alueella sijainnut ns. Espoon tulli, jossa kaupunkiin pyrkiviltä perittiin neljän pennin maksu Läntisen Viertotien eli nykyisen Mannerheimintien käytöstä. Sijainnin valttina oli kuitenkin rautatieaseman läheisyys, sillä 1930-luvulla rautateillä oli suuri merkitys postinkuljetuksessa.

Yhteisöllinen talo, jossa oli myös asuntoja, puutarha ja luistinrata.

Postin pääkonttori ehti olla Postitalossa 65 vuotta, aina vuoteen 2003, jolloin yrityksen pääkonttoritoiminnot siirrettiin Pasilaan. Postitalon tilat olivat käyneet vanhanaikaisiksi, mutta koska kiinteistö on suojeltu, niitä oli hankala muuttaa silloisten tarpeiden mukaisiksi. Postitalo oli ollut aikoinaan työntekijöilleen varsin yhteisöllinen toimitila; siellä oli ollut 11 asuntoa, jotka oli tarkoitettu Postin työntekijöiden perheille. Pihamaan puuttuessa asukkaille oli rakennettu kattoterassi kukkaistutuksineen. Talvella talon katolla oli ollut pieni luistinrata ja hiihtolatu.

Postitalo, Mannerheimintie 11 eli nykyinen Mannerheiminaukio 1
Kuva: Helsingin Kaupunginmuseo

Ympyrä sulkeutuu, kun tämän vuoden lopulla Posti muuttaa takaisin Postitaloon. Mikä saa Postin palaamaan?

”Lähtötilannehan on aivan huikea. Harvalla firmalla on maamerkkiä pääkaupungin ydinkeskustassa, joka kantaa firman nimeä ja historiaa. Paikka on alun perin postilaisille rakennettu, ja nyt me palaamme sinne takaisin. Helsinkiläisenä olen myös innoissani siitä, että upea talo saa elämää”, sanoo Postin henkilöstö-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Anna Salmi.

Postitalo on läpikäynyt mittavan saneerauksen, mutta talon ainutlaatuinen henki on säilynyt.

”Kun Posti vuosituhannen alussa jätti Postitalon ja muutti Pasilaan, olivat ajat toiset. Suojellun kohteen tiloja oli hankala muuttaa silloisten työympäristön vaatimusten mukaisiksi. Olikin aivan mahtava huomata, että Museoviraston kanta oli nyt toinen: tiloja sai muuttaa, kunhan talon arkkitehtoninen henki säilyi”, jatkaa Anna Salmi.

Museoviraston roolia tilojen nykyaikaistamisessa korostaa myös vuokranantaja Ilmarisen asiakkuuspäällikkö Annika Valpola.

”Museoviraston kanssa työskentely oli todella sujuvaa ja joustavaa. Vaikka kohde on suojeltu, saimme tehdä toimistosta modernin ja valoisan. Paljon vanhaa myös säilytettiin, ja paikan henki on onnistuttu säilyttämään loistavasti. Kaikki toimenpiteet on tehty vanhaa kunnioittaen. Henki ei ole yksittäisistä seinistä kiinni – Postitalo on tehty käytettäväksi. Postin palaaminen Postitaloon on kyllä todellinen match made in heaven”, sanoo Annika Valpola.

Oliko Postitalo automaattinen valinta Postin uudeksi pääkonttoriksi?

”Postitalo ei suinkaan ollut ainoa vaihtoehto Postin uudeksi pääkonttoriksi. Pääkonttoriprojekti kesti kaksi vuotta, jonka aikana asialle omistautunut tiimi kävi läpi noin sata kohdetta, ja peräti 20:ssä kohteessa tiimi vieraili paikan päällä. Valinnan yhteydessä teimme sijaintikartoituksen, eli vertasimme vaihtoehtoisten pääkonttorien sijaintia henkilöstön kotiosoitteisiin. Postitalo oli sijainniltaan paras – paremmin julkisilla saavutettavaa kohdetta ei Helsingissä taida edes olla. Postitalo sijaitsee liikenteen solmukohdassa; sinne pääsee kätevästi niin junalla, bussilla, metrolla, raitiovaunulla kuin pyörällä”, sanoo Anna Salmi.

Anna Salmi
Kuva: Posti, Kuvaaja: Vesa Kippola

Minkälaista roolia vastuullisuus näytteli Postin toimipaikan valinnassa?

”Kun kysyimme henkilöstöltä uuden toimitilan valintakriteereitä, kärkeen nousi – hieman yllättäenkin – vastuullisuus. Työmatkoista syntyy päästöjä ja erinomainen saavutettavuus julkisilla olikin tärkeä kriteeri valintaa tehtäessä. Luonnollisesti kyselyssä nousivat esille tulevien työtilojen toimivuus sekä palvelut, kuten pyöräparkki ja muut ympäristössä sijaitsevat palvelut”, kertoo Anna Salmi.

Vastuullisuuteen liittyy paljon muutakin kuin julkinen liikenne.

”Hyödynnämme uudessa toimitilassa mahdollisimman paljon nykyisiä kalusteita, ja toimitamme vanhat asian mukaisesti kiertoon. Uudessa toimitilassa ei ole myöskään hukkatilaa, ja talon energiaratkaisut on tehty vastuullisuus edellä. Pidän tärkeänä, että kunnioitamme kiinteistön ajan henkeä myös sisustusratkaisuissa mahdollisuuksien mukaan. Vaalitaan upeaa vanhaa rakennuskantaa myös tulevia sukupolvia varten”, sanoo Anna Salmi.

Posti saa Postitalon myötä hienot modernisoidut tilat, mutta entiseen verrattuna tilat ovat pienemmät. Uudet tilat vaativat uudet pelisäännöt.

”Projektin alussa toteutimme kyselyn ja haastatteluja henkilöstölle. Keskusteluissa ilmeni mm. selkeä tarve hiljaisille ja äänieristetyille tiloille. Nyt projektin edettyä, olemme osallistamassa henkilöstöä erilaisiin päätöksiin. Siirtyminen pienempiin tiloihin vaatii esimerkiksi uudet pelisäännöt kokoustamiskulttuurin suhteen, sekä uudenlaista rytmittymistä toimisto- ja etäpäivien välillä. Meillä on vakiintuneena käytäntönä hybridityöskentely, kolme päivää konttorilla, voi työskennellä myös asiakkaalla, tuotannossa tai kumppanilla, ja kaksi etänä”, kertoo Anna Salmi.

Kuva: Ilmarinen toimitilat

Uusissa tiloissa korostuu yhteisöllisyys.

”Avara tila ja portaat kerrosten välillä tekevät yhteisöllisyyden ja ihmisten kohtaamisen luontevaksi, mutta tarvittaessa on siis mahdollisuus työskennellä myös hiljaisissa tiloissa omissa oloissaan”, kertoo Anna Salmi.

Ilmarisen Annika Valpola oli vaikuttunut yhteisöllisyyden tavoitteesta sekä siitä, kuinka Posti ottaa henkilöstöä mukaan prosessiin.

”Aiemmin Postitalon yhdeksäs kerros oli varattu johdolle, nyt Postin paluun myötä se on muutettu henkilöstön kohtaamispaikaksi. Mielestäni ylipäänsä se, että yritys siirtää pääkonttorin ydinkeskustaan valtakunnan paraatipaikalle, kertoo työntekijöiden arvostuksesta”, sanoo Annika Valpola.

Onko keskustan suosio kasvava trendi?

”Keskusta on nousussa, eikä se johdu pelkästään hyvästä saavutettavuudesta. Keskustassa palvelut ovat lähellä, ja ympärillä on vilinää. Siellä on helppo kohdata muita yrityksiä – onhan Helsingin keskusta Suomen suurin työpaikkakeskittymä. Pyöräparkkien kysyntä on kasvanut todella paljon, mutta monelle yritykselle on edelleen tärkeää myös hyvät pysäköintitilat. Keskustalla on paljon valttikortteja myös silloin, kun tarkoituksena houkutella työntekijät etätöistä takaisin konttorille”, kertoo Annika Valpola.

Annika Valpola
Kuva: Ilmarinen toimitilat

Keskustaan nousee myös sivutoimipisteitä.

”Olen huomannut myös toisen trendin: keskustaan halutaan tulla tavalla tai toisella, vaikka sitä syrjemmällä sijaitsevaa pääkonttoria ei halutakaan siirtää. Pääkonttoria muualla pitävät yritykset perustavat keskustaan toimipisteitä, eräänlaisia sivukonttoreita. Näissä tiloissa tavataan asiakkaita, ja toisaalta työntekijät löytävät näistä konttoreista työpisteen, jossa voi työskennellä asiakastapaamisten välissä ja johon on helppo poiketa myös vaikkapa työpäivän aluksi tai lopuksi”, sanoo Annika Valpola.

Postin paluu Postitaloon on merkkipaalu 378-vuotiaan yrityksen historiassa.

”Postin paluusta Postitaloon on henkilöstön keskuudessa kollektiivinen ylpeys, jopa niiden joukossa, joiden toimipiste ei sinne siirry. On kiitollista olla todistamassa tätä merkkitapahtumaa Postin pitkällä taipaleella. Historia ei ole meille rasite, vaan ylpeyden aihe. Tämä ei ole legacy – tämä on heritage”, kuvailee Anna Salmi.

Kirjoituksen lähteenä on käytetty Postitalon rakennushistoriaselvitystä. Arkkitehtitoimisto Livady, 2017.