Keskustan vastaisku – näin arkkitehtuuri tekee kaupunkikeskustoista entistäkin houkuttelevampia

Kaupunkikeskustojen elävöittäminen ja siellä sijaitsevien liikkeiden menestyminen on todellinen kuuma peruna. Kasvava verkkokauppa ja kauppakeskukset ovat syöneet paitsi perinteisten kivijalkakauppojen, myös keskustassa sijaitsevien isompien liikkeiden suosiota.

Keskustoilla on kuitenkin useita vahvuuksia. Arkkitehtuurin rooli on aivan keskeinen, kun taistellaan asiakasvirroista ja ihmisten vapaa-ajanviettopaikoista.

Hyvin suunniteltu arkkitehtuuri edistää yhteisöllisyyttä. Viihtyisiksi suunnitellut aukiot, puistot ja kävelykadut houkuttelevat ihmisiä viettämään aikaa keskustassa. Tällaiset tilat sopivat mainiosti myös erilaisten tapahtumien, konserttien ja myyjäisten pitopaikoiksi.

Keskustan rakennukset puolestaan tarjoavat liiketiloille ainutlaatuisen toimintaympäristön.

”Jos otetaan esimerkiksi Helsingin ydinkeskusta ja sen arvorakennukset, niillä on uusiin kauppakeskuksiin verrattuna monta valttia”, kertoo Futudesign Oy:n arkkitehti Auvo Lindroos.

Auvo Lindroos

Lindroos nostaa esille yllättävän elementin – luonnonvalon.

”Jos vertaa keskustojen liiketiloja kauppakeskuksiin, näissä liiketiloissa on kadulle avautuvat isot näyteikkunat. Niiden avulla ulkotila laajenee sisälle ja sisätila ulos. Liiketila muodostaa eheän ja avaran kokonaisuuden kadun ja sen elämän kanssa. Tilan hienous, liikkeessä tapahtuva toiminta ja paikan suosio näkyvät kadulle – päinvastoin kuin kauppakeskuksissa, jotka ovat usein suljettuja tiloja”, sanoo Lindroos.

Luonnonvalo antaa tuotteiden esillepanoon enemmän mahdollisuuksia.

”Myös liikkeissä myytävät esineet ja tavarat näyttävät paremmilta luonnonvalossa kuin keinovalossa. Tavaroiden luontainen käyttöympäristö on luonnonvalo, joten tavarat pääsevät enemmän oikeuksiinsa. Tämä pätee niin käyttötavaroihin kuin elintarvikkeisiin. Taidemuseoissakin on perinteisesti suosittu luonnonvaloa, joka saa värit ja muodot toistumaan mahdollisimman oikein”, sanoo Lindroos.

Yläkerrokset avaavat uuden näkymän kaupunkiin.

”Luonnonvalo on parempi myös henkilökunnan kannalta. Luonnonvalossa jaksaa paremmin ja ympäristö tekee onnellisemmaksi. Ja pitää muistaa, etteivät valo ja avaruus ole ainoastaan katutason valtteja. Keskustan hienoissa rakennuksissa on usein upeat yläkerrokset, joissa on suuria ikkunoita. Niiden pitäminen avoimina tuo paitsi valoa, myös avaa kerroksissa olevista liiketiloista aivan uudenlaisen näkymän kaupunkiin. Ja onhan luonnonvalo tietysti myös ekologinen valinta”, summaa Lindroos.

Keskustan ainutlaatuiset ja monimuotoiset rakennukset tuovat lisäarvoa niin pienille putiikeille kuin suurille vähittäiskaupoille

”Jokainen keskustan rakennus on ainutlaatuinen, joten myös jokainen liiketila on ainutlaatuinen. Keskustan vanhoissa arvorakennuksissa on paljon erilaisia liiketiloja ja useita sisäänkäyntejä. Sieltä löytyy valmiita tiloja, joihin saa luotua rakennuksen arkkitehtuuria ja henkeä hyödyntävän sisustuskonseptin. Tällaiset tilat soveltuvat erinomaisesti myös pienemmille yrityksille”, sanoo Lindroos.

Yhdeksi keskustan valtiksi luonnonvalon ja ainutlaatuisten tilojen rinnalle Lindroos nostaa laadukkaat materiaalit ja ulkotilat.

”Keskustan arvorakennuksissa on perinteisesti käytetty julkisivuissa ja sisustuksissa arvokkaita ja tunnistettavia materiaaleja, kuten esimerkiksi puuta ja luonnonkiviä. Hieno arkkitehtuuri ja kauniit materiaalit kulttuuriympäristössä, jossa on rakennusten ja katujen lisäksi hienoja aukioita ja puistoja, takaavat arvokkaan ja lämpimän ilmapiirin”, kertoo Lindroos.

Vaikka keskustan asiakasvirtojen ja liikkeiden vähenemisestä on puhuttu viime aikoina paljon, ei peli ole missään nimessä menetetty. Päinvastoin, ihmiset hakevat elämyksellisyyttä ja kaipaavat kauneutta, ja näihin asioihin keskusta pystyy vastaamaan paljon paremmin kuin kauppakeskukset.

”Helsingin keskusta on monella tapaa maan arvokkain tila, eikä ainoastaan rakennuskantansa puolesta. Keskustoihin on kautta aikain kokoonnuttu tapaamaan muita ihmisiä, tekemään hankintoja ja viettämään vapaa-aikaa. Museot, taidenäyttelyt ja ravintolatarjonta keskittyvät keskustaan”, kertoo Lindroos.

”Ihmiset arvostavat kauneutta. Maailmanlaajuinen trendi on ollut, että keskustoja kehitetään nimenomaan kauneus ja toimivuus edellä. Ihmiset haluavat vierailla kauniissa paikoissa. Kööpenhamina ja Amsterdam ovat hyviä esimerkkejä tästä kehityskulusta, ja myös Helsingissä ollaan menossa oikeaan suuntaan”, sanoo Lindroos.

Kävelykadut ja yksityisautoilu eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita.

”Monipuolinen liikkumismalli ja monipuolisuus ajoneuvojen suhteen on täysin sovitettavissa. Julkisen liikenteen osalta keskustaan pääsee kaikista suunnista, ja parkkihallien riittävä määrä ja oikeaoppinen sijoittaminen takaavat sen, ettei keskustassa asiointi jää pelkästään julkisen liikenteen varaan. Oikein suunniteltuina kävelykadut lisäävät asiakasvirtaa”, sanoo Lindroos.

Keskustan pitkäikäiset rakennukset noudattavat kestävän arkkitehtuurin periaatteita. Vankasti rakennetut ja hyvin huolletut rakennukset vähentävät ympäristövaikutuksia ja kustannuksia.

Kiitos arkkitehtuurin, keskusta tarjoaa siis uniikin, dynaamisen, korkealaatuisen ja monipuolisen ympäristön niin asiakkaille kuin siellä liiketoimintaa harjoittaville yrityksille.