Parempaa organisointikykyä, luovempaa ajattelua ja uudet akkujen latauskaapit. Tiesitkö tämän työmatkapyöräilyn eduista?
Vai että artikkeli työmatkapyöräilystä?
Työpaikalle pyöräillessä aivot valmistautuvat tulevaan päivään. Kuva: Adobe Stock.
Kyllähän se nyt jo tiedetään, että pyörällä liikkuminen tekee hyvää kunnon päälle, vähentää ruuhkia ja on ympäristöystävällistä puuhaa.
Niinpä. Mutta tiesitkö, että työmatkapyöräily tekee ihmeitä työntekijän psyykelle? Se antaa virtaa, potkua ja tavallaan ylimääräisen kilpailuedun, sillä fillariaan sotkeva henkilö on keskimäärin organisoidumpi, virkeämpi ja luovempi kuin ruuhkabussissa työmatkat nuokkuva kollegansa.
”Pyöräily on monotonista toimintaa, jossa molemmat aivopuoliskot aktivoituvat. Toistuva rytminen liike ja lievä fyysinen rasitus edistävät flow-tilaa, jossa ajatukset liikkuvat vapaasti ja uusia ideoita syntyy spontaanisti”, kertoo Ilmarisen työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Pauliina Kamppuri.
Pauliina Kamppuri, Ilmarisen työkykyjohtamisen kehityspäällikkö. Kuva: Ilmarinen toimitilat.
Pyöräily polkaisee kehon käyntiin ja sytyttää sisäisen organisaattorin
”Kun pyörään tarttuu, keho käynnistyy heti ensipolkaisulta ja mieli alkaa asteittain siirtyä kohti työvaihdetta. Aivot valmistautuvat tulevaan työpäivään. Asiat loksahtelevat paikalleen kuin ketjut rattaisiin, luova koneisto raksuttaa ja organisoi. Monet kokevat, että pyöräillessä päivän tehtävät asettuvat mielessä paikoilleen kuin huomaamatta. Töihin tultaessa päivän agenda onkin sitten jo palasteltu osiin”, sanoo Pauliina Kamppuri.
Jos töihin mennessä pyöräily käynnistää työvaihteen, ajaako se vaihteen alas töistä lähtiessä?
”Ehdottomasti, töistä lähtiessä alkaa palautuminen työpäivästä. Moni kokee, että töistä kotiin pyöräily toimii rajana työ- ja vapaa-ajan välillä – ja toisin kuin julkisissa, siihen ei liity passiivista jähmeyttä vaan aktiivista purkua päivän stressistä. Sen sijaan että kotona pitäisi purkaa työpäivän kuormaa, moni kokee olevansa rauhallisempi ja läsnäolevampi perheelleen, kun kotiin on tullut lihasvoimalla. Päivittäinen pyöräily voi parantaa unen laatua ja nopeuttaa nukahtamista – erityisesti jos illalla ei enää tarvitse erikseen lähteä lenkille purkamaan energiaa”, jatkaa Pauliina Kamppuri.
Dopamiinit ylös, kortisolit alas
On perusteltua väittää, että työmatkapyöräilijät ovat vähemmän stressaantuneita kuin muut. Liikunta itsessään vähentää kortisolin kaltaisten stressihormonien määrää elimistössä. Jo 15–30 minuutin kevyt pyöräily riittää laskemaan kierroksia. Koska pyöräilijä on myös enemmän läsnä ympäristössään kuin vaikkapa bussissa istuessa, mieli pysyy kirkkaana. Aivojen dopamiini ja seratoniini lisääntyvät, mieliala paranee ja vireystila kasvaa.
Jos pyöräilemällä saa parempia, tuottavampi ja terveempiä työntekijöitä, miksi kaikki eivät pyöräile töihin?
Pyöräilyolosuhteiden kehittäminen on niin yhteiskunnan kuin työnantajan etu. Useat tutkimukset osoittavat, että työmatkapyöräilijät ovat keskimäärin terveempiä ja harvemmin sairauslomalla kuin autolla tai julkisilla kulkevat kollegansa. Pyöräily lisää vireystilan lisäksi keskittymiskykyä – työpäivän alku ei ole vain sujuvampi, vaan myös tuottavampi.
Syitä siihen, ettei pyörään tartuta, on monia. Pitkä ja hankala etäisyys on luonnollinen syy, mutta toisaalta sähköpyörien yleistyminen tekee pitkien matkojen taittamisesta sujuvampaa. Tällöin esteenä voi tosin olla se, että sähköpyörän akun lataaminen koetaan hankalaksi.
Osa kokee pyöräilyn turvattomaksi muun liikenteen seassa, erityisesti jos työmatkalle ei osu pyöräteitä. Suomen talviset olosuhteet voivat olla liian haastavia pyöräilylle, vaikka välineistö nastarenkaista asusteisiin on kehittynyt huimasti. Tähän voi todeta, että pyöräilyäkään ei tarvitse harrastaa väkisin, vaan pyörän selkään voi hypätä ainoastaan silloin kun se tuntuu itsestä mukavalta ja turvalliselta.
Yksi yleisimmistä syistä pyöräilyn välttämiselle on se, ettei työntekijä halua tulla hikisenä ja punakkana töihin, kun edessä on vaikkapa tärkeä palaveri.
”Kun yritykset hakevat toimitilaa Helsingin keskustasta, kysytään nykyään lähes poikkeuksetta kahta pyöräilyyn liittyvää asiaa: sosiaalitiloja suihkuineen ja pukukaappeineen, sekä pyöräparkkia, johon pyörän saa kätevästi säilöön työpäivän ajaksi”, sanoo Ilmarisen toimitilojen asiakkuuspäällikkö Marko Pirhonen, ja jatkaa:
”Olemme panostaneet pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen viime vuosina voimakkaasti; käytännössä aina kun kohde saneerataan, sen yhteydessä suunnitellaan ensiluokkaiset sosiaalitilat. Pyöräparkkien rakentaminen taas on tänä päivänä jo lähes yhtä automaattinen toimenpide kuin pysäköintitilojen varaaminen autoille.
Siistit ja käytännölliset suihku- ja sosiaalitilat kannustavat työmatkapyöräilyyn. Kuva: Ilmarinen toimitilat.
Uusi, mullistava panostus työmatkapyöräilyn lisäämiseen ovat Helsingin keskustaan nousevat sähköpyörien litiumakkujen latauspisteet.
”Latauskaappeja, joita kutsumme ”Ytimestoiksi”, on tulossa ympäri Helsingin keskustaa syksyn 2025 aikana peräti 8 kappaletta. Niihin pyöräilijä voi huoletta jättää sähköpyöränsä akun lataukseen. Latauskaappi tunnistaa ja sammuttaa mahdolliset akkupalot, joten ne ovat erittäin turvallisia. Nämä Suomessa suunnitellut kaapit ovat ensimmäisiä laatuaan maailmassa”, kiteyttää Marko Pirhonen.
Ilmarisen toimitiloissa turvallinen pyöräparkki alkaa olla jo vakio-ominaisuus. Kuva: Ilmarinen toimitilat.
Kilometrikisa houkuttelee pyörän selkään kaiken kuntoiset työkaverit
Pyöräilykuntien verkosto ry:n järjestämä Kilometrikisa on yksi esimerkki siitä, miten työmatkapyöräilyn suosiota voi kasvattaa. Se on leikkimielinen kilpailu, jossa kisataan siitä, mikä joukkue polkee eniten kilometrejä ja/tai minuutteja. Työyhteisöjen kannattaa osallistua kisaan monestakin syystä. Kisa on oiva tapa houkutella mukaan myös heitä, jotka eivät innostu kuntosaleista ja muista työpaikan tarjoamista urheilueduista. Lähes kaikki osaavat pyöräillä, ja vauhdin voi säätää oman maun mukaan. Kisa lisää myös yhteisöllisyyttä ja me-henkeä, sekä luo painetta työpaikan sosiaalitiloihin ja pyöräparkkeihin panostamiseen. Kisa myös konkretisoi työpaikan vastuullisuuslupauksia.
Työmatkapyöräilyn edut ovat kiistattomia. Se tekee hyvää kunnolle, mielelle, työteholle, työyhteisölle ja yhteiskunnalle.