Absinttia ryystäviä runoilijoita, kalabaliikki Mannerheimin manseteista ja Alvar Aallon ”ylihintainen” taideteos. Tunnetko Helsingin arvorakennusten kutkuttavat yksityiskohdat?

Helsingin arvorakennukset muodostavat kivisen selkärangan suomalaiselle kaupunkikuvalle ja kulttuuriperinnölle – ne ovat osa Helsingin ja koko kansakunnan historiaa. Rakennusten valmistuminen on ollut osa maamme kansallista ja taloudellista nousua, mutta niiden taustalla on ollut usein yksittäisten henkilöiden peräänantamatonta uurastusta, vaurastumista ja suoranaisia sankaritekoja. Rakennusten taustalta ja asukkaista löytyy myös todella herkullisia yksityiskohtia.

Kansikuvassa olevasta Marsalkka Mannerheimin muotokuvasta (vas.) nousi aikanaan kalabaliikkia. Sen ja monta muuta kutkuttavaa yksityiskohtaa Helsingin rakennusten historiasta voi kuulla Arkkitehti Juhana Heikosen (oik.) Arvoisat rakennukset -podcastista. Kuvat: Nordic Art Intelligence (NAI) ja Ilmarinen.

Juhana Heikonen, Arkkitehti (SAFA), taidehistorioitsija ja tekniikan tohtori, tuntee näiden arvorakennusten taustat ja tarinat paremmin kuin ehkä kukaan muu. Konkreettisin kosketus Heikosella on ollut näihin rakennuksiin, kun hän on toteuttanut niiden restaurointeja. Heikonen on myös ansioitunut tutkija, jonka repertuaari vaihtelee Antiikin Rooman rakennuskannasta Helsingin asuntotuotantoon.

Arkkitehti Juhana Heikosen kiehtova kuusiosainen Arvoisat rakennukset podcast-sarja on kuunneltavissa ja katseltavissa Spotifyssa ja YouTubessa.

Mitä taas tulee rakennusten, niiden rakennuttajien ja vuokralaisten kiehtoviin yksityiskohtiin, ovat rakennushistorialliset selvitykset (RHS) todellinen aarreaitta.

”Vanhat rakennukset ovat intohimoni ja rakennushistoriallisissa selvityksissä kiehtoo se, kuinka niissä pääsee pureutumaan rakennusaikaiseen ajanjaksoon. Esimerkiksi siihen, kuinka helsinkiläinen yläluokka aikoinaan asui”, sanoo Juhana Heikonen.

Selvitystyö koostuu monesta tekijästä

”Rakennushistoriallinen selvitystyö on jatkuvaa arkistojen penkomista, jossa käydään läpi mm. vanhoja kokouspöytäkirjoja. Sen päälle tulevat lehdistötutkimus ja elämänkertojen lukeminen, mutta rakennuksissa tehdään myös fyysistä tutkimustyötä. Siis mennään paikan päälle tutustumaan rakennukseen yksityiskohtiin ja rakenteisiin”, jatkaa Heikonen.

Fyysinen tutkimustyö voi joskus johtaa yllättäviin löytöihin.

”Fyysisessä tutkimustyössä ei koskaan tiedä mitä eteen tulee, ja joskus voi tehdä löytöjä, joita voi verrata arkeologisiin löytöihin. Esimerkiksi kun Mikonkatu 7:n kiinteistöä purettiin, löytyi viereisen rakennuksen eli Aleksanterinkatu 13:n vanhasta palomuurista erittäin näyttävä Apollo valokuvausateljeen mainosmaalaus, joka oli vuodelta 1898”, sanoo Heikonen.

Gallen-Kallelan Mannerheim-muotokuvaan maalaamat ranskalaiset mansetit olivat Akseli Gallen-Kallelan kosto ystävysten välille syntyneestä riidasta. Oikealla Aleksanterinkatu 13:n palomuurista paljastunut Apollo valokuvausateljeen mainos. Kuvat: Nordic Art Intelligence (NAI) ja Helsingin kaupunginmuseo.

Rakennushistoriallinen selvitystyö on pitkäaikainen projekti.

”Selvitystyö kestää useita kuukausia. Sen yhteydessä pääsee käsiksi asiakirjoihin, joita ei ole nähty pitkään aikaan – ei välttämättä kertaakaan niiden kirjaamisen jälkeen. Ja silloin voi löytyä todellisia helmiä. Esimerkiksi vanhoja pöytäkirjoja tutkimalla selvisi, että Aleksanterinkatu 17:n eli ns. Liittopankin kokoushuoneen seinään suunniteltiin koko seinän mittaista Mannerheim-aiheista freskoa, joka olisi ollut toteutuessaan melkoinen näky. Mutta sen sijaan päätettiinkin lopulta tilata perinteinen öljymaalaus.

Tähän taas liittyy mielenkiintoinen yksityiskohta: muotokuvan maalasi Mannerheimin ystävä Akseli Gallen-Kallela, mutta heille tuli jostain asiasta riitaa. Legendan mukaan Gallen-Kallela kosti Mannerheimille maalaamalla tämän frakkipaidan hihansuuhun kaksinkertaiset taittuvat ranskalaiset mansetit, mikä oli äärimmäisen tyylitietoiselle Mannerheimille loukkaus – mansettien olisi tietysti pitänyt olla yksinkertaiset”, toteaa Heikonen.

Arvorakennukset ovat usein peräänantamattomien yksityishenkilöiden tuotoksia

”On erittäin mielenkiintoista, kuinka rakennukset henkilöityvät usein ’reipas orpopoika’ -tyyppisiin henkilöihin. Tällä hetkellä minulla on työn alla Pohjoisesplanadi 25–27:n eli ns. Grönqvistin talon RHS. Fredrik Wilhelm Grönqvist oli juuri tällainen ryysyistä rikkauksiin -tyyppinen henkilö. Hän oli orpopoika, joka pääsi kymmenvuotiaana satulasepän oppiin, ja tätä kautta myöhemmin yrittäjäksi. Lopulta hän päätyi huikean taloudellisen nousun kautta grynderiksi, joka rakennutti heti Pohjoisesplanadin upean kiinteistön perään hotelli Kämpin”, kertoo Heikonen.

Jos tarinoita riittää rakennuksista ja rakennuttajista, löytyy niitä myös talojen vuokralaisista.

”Yksi mielenkiintoisimmista taloista on upea Aleksanterinkatu 13:n liikepalatsi. Siellä oli monenlaisia liikkeitä ja vuokralaisia, kuten Paavo Nurmen vaateliike ja laatusikareiden ystävien Hollandskä Cigarimportaffären. Sekä Suomen ensimmäinen automaattiravintola, josta sai ostaa mm. voileipiä, Sörnäs Pilsner -olutta ja snapseja. Automaatin ahkeria käyttäjiä olivat kirjallisen Euterpe-lehden toimittajat, joita yhdisti kiinnostus Oscar Wilden edustamaan vapaamieliseen maailmankuvaan ja dekadenssiin. Aikalaisten kuvausten mukaan he harrastivat ’dionyysistä hulluttelua’, ja vaelsivat ikävystyneinä pitkin Esplanadia, polttivat paksuja sikareita ja tuijottavat sumuisin silmin absinttilasiin. Euterpelaiset lahjoivat talon vahtimestaria sherryllä ja portviinillä, jotta he saivat jatkaa bakkanaalejaan”, kertoo Heikonen.

Alvar Aalto joutui pannaan

”Fabianinkatu 27–29:ssa sijaitseva Alvar Aallon pankkitalo valmistui vuonna 1964. Aallon toimisto suunnitteli tiloihin myös taideteoksen, Salpausselkä-reliefin. Aalto sai teoksen suunnitteluun ns. vapaat kädet, ja siihen käytettiin peräti 2200 työtuntia ja mm. 3300 kiloa Carraran marmoria. Loppulasku oli nykyrahassa yli miljoona euroa, eli kyseessä lienee kallein koskaan Suomessa tilattu yksityistaideteos. Kun pankin hallituksen puheenjohtaja Ehrnrooth kuuli hintalapusta, hän määräsi, ettei Aallon toimistolta tilata enää koskaan mitään. Eikä tilattu”, kiteyttää Heikonen.

Alvar Aallon suunnittelema Salpausselkä-reliefi tehtiin Carraran valkoisesta marmorista. Yksityiskohdissa marmoritikuilla toteutetut puuteollisuuskaupungit Kymijoen varrella. Kuvat: Juhana Heikonen

Uudet rakennukset herättivät lehdistössä vilkasta keskustelua

”On ollut mielenkiintoista perehtyä rakennusten valmistumisaikaisiin, uusia rakennuksia koskeviin lehtiartikkeleihin, ja sitä kuinka erilaisen vastaanoton nämä nykyiset arvorakennukset ovat aikanaan saaneet. Esimerkiksi kun Selim Lindqvistin suunnittelema Aleksanterinkatu 13 aikanaan valmistui, arkkitehtuurikriitikko Gustaf Strengell kirjoitti rakennuksesta erittäin ylistävästi. Sen sijaan samoihin aikoihin valmistuneen Väinämöisenlinnan Strengell haukkui pataluhaksi. Se ei hänen mukaansa edes edustanut suomalaista arkkitehtuuria, vaan amerikkalaista, julkisivun koristelua lukuunottamatta. Ja Väinämöisenlinnaa, jonka taustalla ovat arkkitehdit Gesellius, Lindgren ja Saarinen, pidetään nykyisin kuitenkin kansallisromantiikan merkkiteoksena”, kertoo Heikonen.

Väinämöisenlinnan veistosaiheilla on linkki yhteen maailman kuuluisimmista kuvanveistäjistä

”Kuten kansallisromanttisille rakennuksille oli tyypillistä, myös Väinämöisenlinnan julkisivussa on lukuisia veistosaiheita. Näistä kuuluisimmat ovat päärapun edessä olevat irvistelevät ukot. Monikaan ei tiedä, että niiden takana on Hilda Flodin, yksi Suomen ensimmäisiä naiskuvanveistäjiä. Flodin oli poikkeuksellisen verkostuitunut kansainvälisesti, hän oli mm. ollut Auguste Rodinin assistentti – ja Rodinin elämänkerran mukaan myös hänen rakastajattarensa. Flodin oli myös Suomen ensimmäisiä naisgraafikoita”, kertoo Heikonen.

Kansallisromanttinen Aleksanterinkatu 44 tunnetaan nimellä Väinämöisenlinna. Irvistelevät Kalevala-ukot on veistänyt Hilda Flodin.

Lisää Juhana Heikosen tarinoita ja herkullisia yksityiskohtia Helsingin arvorakennuksista kuulet ”Arvoisat rakennukset” -podcast-sarjasta. Sarjan kuusi ensimmäistä jaksoa ovat nähtävissä täällä. Lisää jaksoja on luvassa talven aikana.