Yllättävä tutkimustulos – tästä syystä moni jää mieluummin etätöihin

Koronakaranteenit ovat päättyneet jo aikoja sitten, mutta monet suomalaiset jäivät, ainakin osittain, tekemään etätöitä.

Etätyön myötä yrityksissä on havahduttu siihen, että työntekijöiden luonteva sosiaalinen kanssakäyminen on jäänyt taka-alalle. Tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että ”me-henkeä” ei synny, eikä ns. hiljainen tieto välity eteenpäin. Monet yritykset ovatkin alkaneet panostaa toimitilojensa viihtyvyyteen, jotta työntekijät palaisivat lähitöihin. Siis siihen, että toimisto-olot voittaisivat kotiolot. Mukavat ja avarat yhteistilat, toimiva tekniikka, kunnon kahvikoneet sekä ryhmäliikuntatilat ovat esimerkkejä asioista, jotka saavat työntekijät raahautumaan toimistolle – tietysti sen lisäksi, että työkavereita on mukava nähdä.

Vaikka toimistolla olisi kuinka kivaa, se ei riitä, jos sinne pääseminen on hankalaa tai kallista. EuroPark Finland Oy teki lokakuussa tutkimuksen, jossa kysyttiin heidän 3600:lta rekisteröidyltä asiakkaalta heidän pysäköintitottumuksistaan. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, onko sopimuspysäköintipaikalla ja lähitöihin saapumisella jokin yhteys.

Tulokset olivat suorastaan hämmästyttävän selkeät. Lähes 70 % työntekijöistä pitää työnantajan tarjoamaa sopimuspysäköintipaikkaa erittäin tärkeänä tai tärkeänä tekijänä siihen, kuinka usein he viettävät lähityöpäivää työpaikalla. Siis suurin osa tulisi toimistolle, jos työnantaja maksaisi pysäköinnin.

”Yritysten sopimuspysäköinnissä on tapahtunut koronapandemian myötä selvä muutos. Jos aiemmin pysäköintipaikat menivät pitkälti tehtävien mukaan – eli esimerkiksi liikkuvaa myyntityötä tekevillä oli omat vakipaikkansa – on yrityksillä paikkoja nykyisin kiinteä määrä, joita voivat hyödyntää kaikki kynnelle kykenevät. Epävarmuus siitä, riittääkö itselle paikkaa, saa monet jättämään niin auton kuin itsensä kotiin”, sanoo EuroPark Finland Oy:n toimitusjohtaja Christer Hede.

Christer Hede

Suomi poikkeaa lähityöhön paluun osalta monesta muusta maasta.

”Kun olen keskustellut asiasta ulkomaalaisten kollegoideni kanssa, olen huomannut, että suomalaiset jättäytyivät etätöihin muita hanakammin. Esimerkiksi norjalaiset ryntäsivät suorastaan riemumielin takaisin toimistolle karanteenien päätyttyä. He olivat lopen kyllästyneitä etäpalavereihin ja siihen, ettei työkavereiden kanssa päässyt rupattelemaan. Suomessa samaa ilmiötä ei tapahtunut, vaan etätyötä pidettiin ikään kuin saavutettuna etuna. Liikkumisen hankaluus saattaa selittää ainakin osittain suomalaisten nihkeyttä toimistolle paluuseen”, sanoo Christer Hede.

Christer Hedellä on resepti siihen, kuinka osa etäilijöistä saadaan toimistolle.

”Yritykset voivat testata sopimuspysäköinnin vaikutusta lisäämällä paikkojen määrää, vaikka kahdeksi kuukaudeksi. On selvää, että kaikkiin ihmisiin sillä ei ole vaikutusta, mutta yllättävän moni asuu alueella, josta autoilu vähentää työmatkaan käytettävää aikaa merkittävästi”, kertoo Hede.

On kuitenkin olemassa merkkejä myös siitä, että ihmiset ovat palaamassa takaisin lähitöihin myös Suomessa.

”Mikäli toimitila ei tue siellä tehtävää työtä, on yhtälö toimistoille paluusta lähes mahdoton. Mitä parempi toimiston sijainti on ja mitä enemmän siellä on palveluita, sitä sankemmin joukoin on palattu konttorille”, toteaa Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila.

Ville Laurila

”Tämä on huomattu esimerkiksi Ruoholahdessa sijaitsevassa Lepakossa, jossa palvelut ovat todella monipuoliset. Myös todella keskeisen sijainnin omaavissa ja palveluiltaan erinomaisissa Mikonkatu 7:ssa ja Mikonkatu 9:ssa on ns. tupa täynnä ja käyttöasteet ovat selkeästi perinteisiä toimistotiloja paremmat”, jatkaa Laurila.

Toimiston käyttöasteen kasvua voi mitata vedenkulutuksen avulla.

”Vastuullisena kiinteistösijoittajana Ilmarinen seuraa kiinteistöjensä energiankulutusta todella tarkasti. Tällä tavoin pystymme miettimään erilaisia ratkaisuja siihen, kuinka energian kokonaiskulutusta pystytään vähentämään olosuhteista kuitenkaan tinkimättä. Yhden muuttujan osalta viime aikojen kulutuskasvua on kuitenkin seurattu ilolla; kiinteistön vedenkulutus on ollut kasvussa. Tässä tapauksessa se kertoo kuitenkin vain siitä, että toimiston kävijämäärät ovat nousussa – ihmiset ovat palaamassa etätöistä työpaikalle”, iloitsee Laurila.